Ei mikään tavallinen terminaali

Turvallisuus, toimintavarmuus, laadukkuus ja luotettavuus. Siinä Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin avainsanat. Terminaalin käyttöönottoa edelsi tiivistahtinen urakka, jossa tarvittiin kokemusta, kekseliäisyyttä ja kitkatonta yhteistyötä.

Porin Tahkoluodon öljy- ja kemikaalisatamassa kohoaa massiivinen tankki. Uudenkarhean betonisäiliön sisälle mahtuisi vuoden kahvikupilliset 103 000:lle suomalaiselle. Tankki on osa Suomen ensimmäistä LNG:n eli nesteytetyn maakaasun terminaalia. Laitos toteutettiin täysin Pohjoismaiden johtavan LNG-toimijan, Skangasin, toiveiden mukaan ja hanke onnistui yli odotusten.

- Terminaali valmistui edellä aikataulustaan. Ensimmäiset säiliöautot on jo lastattu ja kaasua toimitettu putkia pitkin asiakkaille, kertoo Skangasin operatiivinen päällikkö Marko Toivonen.

Rajaton projekti

Terminaalin vaativin rakennuskohde oli valtava nesteytetyn maakaasun varastointitankki. Sen suunnittelusta ja rakentamisesta vastasi Inspectan asiakas, FCC Industrial. Toivosen mukaan yhteistyökumppania valittaessa keskeisintä Skangasille olivat luotettavuus- ja laatunäkökohdat. Espanjalaisella insinööritoimistolla oli taskussaan vaikuttavat näytöt vastaavista LNG-hankkeista. Yritys on toimittanut muun muassa Espanjaan seitsemän Porin kohdetta suurempaa säiliötankkia.

Inspectan tehtävänä oli varmistaa teknisin tarkastuksin, että tankki ja koko terminaali ovat turvallisia. Tarkastustyöt toteutettiin yhteistyössä Inspectan Suomen ja Ruotsin yksiköiden kesken. Suomen Inspecta Tarkastus Oy huolehti pumppujen, laitekokonaisuuksien ja muun terminaali-infran sekä prosessiturvallisuuden tarkastuksesta. Tankin ja siihen liittyvän lähiputkiston tarkastuksesta vastasi puolestaan Ruotsin Inspecta, jolla on vankka kokemus vastaavista hankkeista. Inspectan Porin yksikön NDT-osaajat tekivät usean kuukauden merkittävän työrupeaman tankin ultraääni- ja putkistojen röntgentarkastuksissa.

Inspecta oli mukana jo Ruotsin ensimmäisessä LNG-hankkeessa ja samoin Norjassa. Ruotsiin on valmistumassa jälleen uusi LNG-terminaali, jonka tarkastuksen Inspecta hoitaa.

- LNG-tankkien ainutlaatuinen teknologia, lujuuslaskelmat ja standardit ovat tuttuja. Säiliöiden tarkastus on tekniikan puolesta meille rutiinia, vahvistaa Porin terminaalin projektipäällikkö Pasi Nieminen Ruotsin Inspectasta.

Lentävä lähtö

Niemisen mukaan näin isoissa hankkeissa on aina omat haasteensa. Inspectan periaatteena on toimia tinkimättömästi, mutta samalla asiakasta tukien.

- Autoimme FCC:tä löytämään ratkaisun moneen kysymykseen, joka ei liittynyt terminaalin tarkastukseen. Neuvoimme paikallistuntemuksessa, materiaalien lisätilauksissa ja varmistimme, että projekti pysyy aikataulussa, kuvailee Nieminen.

Porissa työtä hankaloitti myös lainsäädäntö. Sääntely ei ole pysynyt LNG-teknologian kehityksessä mukana. Alalla ei ole yhteistä eurooppalaista sääntelyä ja viranomaismääräykset vaihtelevat Pohjoismaiden sisällä. Tilanne oli uusi myös valvovalle viranomaiselle, Tukesille, mikä kuvaa projektin haastavuutta.

- Asiakkaamme sai erittäin myöhäisessä vaiheessa viranomaisilta tiedot vaatimuksista. Sen takia tarkastusaikataulu oli tiukka, Nieminen muistelee.

Inspectan tarkastajat saapuivat Poriin kokoukseen ja aloittivat tarkastustyöt kohteessa saman tien. Niemisen mukaan oli melkoinen haaste ryhtyä tarkastamaan kohdetta, jonka rakennustyöt ovat jo alkaneet ja keskustelut viranomaisten kanssa olivat yhä kesken. Inspectan asiantuntijat pääsivätkin toden teolla hyödyntämään kokemustaan sekä teknologiasta että tehokkaasta projektihoidosta. Projektipäällikkö kiittelee yhteistyön toimineen kitkatta paitsi FCC:n ja Inspectan, myös Inspectan eri yksiköiden välillä.

- Nostan hattua Ruotsin kollegoille. Kaikki tarkastusprosessin yksityiskohdat oli otettu huomioon, eikä yllätyksiä päässyt syntymään, kertoo Inspectan Suomen kiinteistöjen ja rakenteiden aluepäällikkö Jani Perttunen.

Saumatonta osaamista

Terminaalin sydän on säiliötankki. LNG-tankin voi jakaa kahteen osaan: teräksiseen varastosäiliöön ja ulkotankkiin. Teräksinen sisäsäiliö on kryogeenistä eli kylmäeristeistä erikoisterästä, joka sisältää yhdeksän prosenttia nikkeliä. Sisäsäiliötä ympäröi puolen metrin paksuinen eristekerros, joka koostuu vaahtolasista ja perliitistä. Näin varmistetaan, että LNG pysyy vähintään -162-asteisena. Ulkotankki on kuin termospullo. Se koostuu ilmatiiviistä teräskerroksesta ja betonivaipasta. Paksun betonivaipan valaminen vaatii erityisosaamista. Turhia saumoja ei saa syntyä, muutoin tankin lujuutta ei voida taata.

Pohjanlahden ilmasto-olosuhteet lisäsivät entisestään projektin vaikeuskerrointa. Espanjalainen FCC ei ollut tottunut mereltä puhaltavaan jäätävään tuuleen ja kipakoihin pakkasiin. Terveys- ja turvallisuusmääräysten takia useita työvaiheita ei voitu tehdä pakkasessa. Esimerkiksi sähkökaapeleiden muoviosat haurastuvat, jos lämpötila laskee tuntuvasti miinuksen puolelle. Tämä vaati joustoa myös tarkastuksilta. Säiliön tarkastustyö kesti kaikkiaan lähes kaksi vuotta. Betonirakenteista ja muista betonitöistä, metallitöistä sekä NDT- ja painelaitetarkastuksista vastasi kustakin oma Inspectan asiantuntija.

- Kävin kohteessa yhdestä neljään kertaa kuukaudessa ja varmistin, että kaikki tehdään suunnitelmien mukaan. Mittasin esimerkiksi jatkospituudet, sijainnit, jaot ja dimensiot tehdyistä raudoitteista ja vertasin niitä suunnitelmiin, kertaa betonirakenteiden tarkastajana toiminut Perttunen.

Lisää luvassa

Skangasin Toivonen huomauttaa, että rakennusaikana vältyttiin poissaoloon johtaneilta onnettomuuksilta. Skangas panosti myös henkilökunnan käyttökoulutukseen poikkeuksellisen paljon. Laitos on pitkälti automatisoitu ja kaikki koneet on kahdennettu. Näin rikkoutunut tai huollossa oleva laite on korvattavissa ilman toimintakatkoja.

- Kokemus, osaaminen ja oikea asenne suunnittelusta Inpectan tarkastuksiin asti varmistavat, että terminaalia on turvallista käyttää ja voimme taata asiakkaille toimitusvarmuuden, summaa Toivonen.

Porin kohde on Skangasille kolmas LNG-terminaali Pohjoismaissa eikä lukumäärä jää Toivosen mukaan tähän. Nesteytetyn maakaasun käyttö kasvaa Suomessa lähitulevaisuudessa voimakkaasti. Porin terminaali onkin paras mahdollinen malli seuraaville terminaaleille.

Suomen ensimmäisen LNG-terminaalin tunnusluvut

• 30 000:n kuution kokoiseen LNG-säiliöön mahtuisi sisälle lähes 6000 standardikokoista kerrostalosaunaa.
• Säiliön korkeus on 35 metriä, joka vastaa 12-kerroksista taloa. Ulkohalkaisija ulottuu 42 metriin.
• Terminaalissa on myös neljä LNG-pumppua, 50 metrin korkuinen soihtu, kolme lastauslaituria sekä prosessointiyksiköt (kompressorit ja höyrystimet), muuntajarakennus ja lämmöntuotantoyksikkö.
• 12 metrin pituinen yhdysputki huolehtii LNG:n jakelusta höyrystettynä kaasuna. Polttoainetta toimitetaan teollisuusasiakkaille myös meriteitse tai säiliöautoilla. Laivojen käyttöön LNG kuljetetaan bunkraus- eli tankkausaluksilla.

Puhtaasti parempi polttoaine

Nesteytetty maakaasu on nesteolomuodossa olevaa maakaasua. Sitä kutsutaan yleisesti englanninkielisestä nimestä "liquefied natural gas" tulevalla lyhenteellä LNG. LNG:llä voidaan korvata öljyperäisiä polttoaineita meriliikenteessä, teollisuudessa, raskaassa tieliikenteessä ja energiantuotannossa. Maakaasu pysyy nesteenä, jos sen lämpötila on alle −162 °C. Tämän vuoksi sen kuljettamiseen tarvitaan erikoisrakenteinen eristetty säiliöalus. Nesteyttämisellä maakaasu tiivistyy 600-kertaisesti. Sen ansiosta LNG:tä voidaan toimittaa säiliöaluksilla tai rekkakuljetuksina ilman siirtoputkia ja pumppuasemia pitkiäkin matkoja. Käyttökohteissa LNG höyrystetään kaasuksi. LNG:n valtti on sen ympäristöystävällisyys. Se on puhtain fossiilisista polttoaineista. CO²-päästöt ovat yli 20 prosenttia pienemmät ja typen päästöt 85 prosenttia muita fossiilisia vaihtoehtoja alhaisemmat. LNG on täysin rikkivapaa polttoaine. LNG on Suomessa suhteellisen uutta, mutta teknologia on ollut käytössä maailmalla vuosikymmeniä. Tuotantoprosessi on asiakkaan näkökulmasta tehokas sekä ylläpito- ja käyttökustannukset alhaiset. LNG palaa puhtaasti ja näin myös työympäristö säilyy siistinä. LNG:n tuonti luo vaihtoehdon Venäjältä toimitettavalle putkikaasulle. Tällä on Suomen huoltovarmuuden kannalta tärkeä merkitys.

Teksti: Heli Satuli
Kuvat: Jaska Poikonen