Ilmastonmuutos ja PK-bisnes
Viime aikoina kuunneltuani Sitran Mari Pantzaria, Clonet Oy:n Sari Siitosta sekä mahtavia kollegoitani Tiia Tuomea ja Teija Paanasta innostuin tiivistämään muistiinpanoistani tämän blogiartikkelin. Niinhän se on, kuten eräs aiempi esimieheni Pekka vuosia sitten todisti, että: ”Jos et pysty asiaa kirjoittamaan, niin et ole sitä pystynyt kirkkaaksi ajattelemaankaan.” Näiden upeiden asiantuntijoiden herättelemänä asia kirkastui itselleni näin.
Ilmastonmuutosten vaikutuksilta ei tule välttymään yksikään yritys. Ilmaston muutoksen hillitsemisestä löytyy valtavia mahdollisuuksia. Koko maailma tulee siirtymään hiilineutraaliin kiertotalouteen ja edelläkävijät tulevat saamaan suurimman siivun markkinoista. Asian toisesta puolesta lausui Mark Carney heinäkuussa 2019 seuraavasti: ”Ne yritykset jotka eivät vastaa ilmastonmuutokseen tulevat menemään konkurssiin.”
Mahdollisuuksia on runsaasti. Ilmastonmuutos voi lisätä yrityksen tuotteiden ja palveluiden kysyntää ja lisätä niiden houkuttelevuutta markkinoilla. Se edellyttää strategian ja toimintatapojen päivittämistä. Ilmastomuutos voi myös heikentää kysyntää ja vaikeuttaa raaka-aineiden saantia. Tutkimustulokset osoittavat, että ilmastomyönteisyys voi tuoda kilpailuetua. Ilmastomuutoksen huomioivat yritykset tuottavat paremmin, ovat kilpailukykyisiä ja säästävät rahaa. Päästöjen vähentämiseen liittyvät innovaatiot avaavat uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Asiakkaat äänestävät lompakollaan vastuullisten, ympäristönäkökulmat huomioon ottavien yritysten puolesta. Parhaat työntekijät äänestävät verokortillaan. Ulkopuolista rahoitusta kasvuun ja innovaatioihin saavat jatkossa erityisesti ympäristövastuulliset yritykset. Ympäristövaatimukset kiristyvät ja ne ovat käännettävissä lisäarvoksi asiakkaalle. Eri kehitysyhtiöiltä on mahdollista saada apua ja rahoitustakin.
Sidosryhmät hyötyvät siitä, että ympäristöasioita johdetaan järjestelmällisesti. Palveluntuottaja tuottaa erityistä lisäarvoa huolehtimalla omasta prosessistaan ilmastotehokkaasti, joka hyödyttää koko palveluketjua. Lisäksi sidosryhmille voi tarjota tietoa ja koulutusta, kun erityistä osaamista on syntynyt. Ympäristöstrategia voi muuten olla asiakkaan tai kumppanin kanssa kokonaan yhteinen ja aina vähintään osittain. Yhdessä enemmän.
Miten yritys pääsee asiassa liikkeelle, jos ympäristönäkökulmat eivät ole vielä sattuneet toiminnan keskiöön? Ilmastomuutoksen huomioiminen ei onneksi ole aivokirurgiaa tai rakettitiedettä. Se on yksinkertaista ja maalaisjärjellä onnistuvaa järkeenkäypää toimintaa. Ensin on hyvä tutkailla oman yrityksen arvot ja strategia. Onko tarkoituksena kehittyä, toimia pitkällä aikavälillä sekä vastata asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeisiin? Jos vastaus on kyllä, niin homma alkaa olla selvä. Ilmastonäkökulmat on otettava huomioon yrityksen toiminnassa ja siitä viestittävä uskottavasti. Sitten hommiin.
Tavoitteellisuus, suunnitelmallisuus, toiminta, mittaaminen ja mittaustulosten pohjalta tehdyt johtopäätökset johtavat haluttuihin tuloksiin. Standardin mukaiset johtamisen järjestelmät esimerkiksi ympäristönhallinta- (ISO14001) ja energianhallintajärjestelmä (ISO50001) ovat kokoelma maailmalla hyväksi koeteltuja viitekehyksiä. Niitä kannattaa hyödyntää niin toiminnan johtaminen on vahvaa ja tuloksekasta.
Olen viime aikoina innostunut lisäksi päästöjen määrittelemisestä osana ympäristön- ja energianhallintaa. Päästöt määritellään toiminnan hiilijalanjälkenä. Tähän on olemassa kätevästi käytettäviä malleja esim OpenCO2.net tai ilmastobisnes.fi/Päästölaskuri. Vaikka näissä laskureissa on paljon varmasti paljon keskimääräisyyttä mukana, on niissä myös vankka konkretian maku. Hiilipäästöt kiloina! Lisäksi on monipuolisia, eri standardien mukaisia laskentakäytäntöjä joilla mitataan ympäristövaikutuksia. Niihin sisältyy yhtenä vaikutusluokkana ilmastonmuutos.
Kun oman toiminnan merkittävimpien päästölähteiden tunnistus on tehty, niin kokonaiskuva kirkastuu. Samalla syntyy ainekset suunnitella ilmastotoimia ja tavoitteita päästöjen vähennykselle. Päästöjen kehitystä seuraamalla voidaan tarkastella ilmastotoimien vaikuttavuutta. Eipä aikaakaan, kun asiakkaat tulevat vaatimaan selkoa ostamansa tuotteen ja palvelun hiilijalanjäljestä. Kuluttajabisneksessä tämä jo näkyy ja sieltä se tulla muljahtelee piakkoin B2B-liiketoiminnan valtavirraksikin. Kun organisaation hiilijalanjälki on määritelty, on helpompi laskea yksittäisten tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkiä.
Päästöjen vähentäminen on aika suoraviivaista hommaa. Kun päästöt vähenevät niin taitavasti tehtynä vähentyvät aina kustannuksetkin. Prosessien kehittäminen on kiinteä osa päästöjen vähentämistä. Minimoidaan odotukset, ei tuhlata eikä aiheuteta hukkaa eli jätettä. Uusituvat otetaan energianlähteeksi ja käytetään vihreää sähköä. Optimoidaan liikkuminen ja tehdään ilmastoystävällisiä polttoainevalintoja. Tällä pääsee kivasti alkuun. Lopuksi jäljellejäävää voidaan päästökompensoida ennekuin uudet päästövähennysideat syntyvät ja kehittävät toimintaa. Ensin siis oma pesä kuntoon ja sitten vasta kompensoidaan. Kompensointi on fiksua tehdä sellaisella työkalulla, että jossain toisaalla vastaava päästöosuus vähenee. On näköpiirissä, että maksukykyiset asiakkaat ovat valmiita maksamaan enemmän kevyemmän hiilijanajäljen tuotteesta tai palvelusta. Onhan se mielenkiintoista bisneksen kannattavuuden kannalta, jos kustannuksia säästämällä voi saada paremman hinnan.
Ilmastoteot kannattaa nostaa näkyväksi ja ottaa osaksi yrityksen brändiä. Työ kannattaa tehdä huolellisesti. Teot ja vaikuttavuus on pystyttävä todistamaan. Ympäristö- ja/tai energiatehokkuusjärjestelmän sertifiointi toimii tästä kansainvälisellä tasollakin vakuuttavana osoituksena. Erityisesti vientiorientoituneiden alihankintaketjujen asiakkaat edellyttävät lisääntyvästi vähäpäästöisyyttä. Julkisissa hankintojen tarjouspyynnöissä painoarvo tulee kasvamaan. Kuluttajat ovatkin jo aktiivisesti liikkeellä, vaikka vielä ei olla lähelläkään kiinnostuksen huippua. Lopuksi vielä lisätietovinkkinä linkkejä:
Ympäristöjärjestelmän ISO14001 -sertifiointi
Energianhallintajärjestelmän (ETJ) ISO 50001 -sertifiointi
Timo Halttula
Customer Segment Manager
Kiwa Inspecta