Vastauksia vuoden 2025 Käytönvalvojapäivän kysymyksiin

Vuoden 2025 Käytönvalvojapäivä Kiwa Livessä oli aktiivista keskustelua ja kommentointia, kiitos siitä kuuluu kaikille osallistujille. Tälle sivulle on kerätty asiantuntijoiden vastaukset chatissa esitettyihin kysymyksiin, joihin ei ehditty vastata suorassa lähetyksessä.

 

Vastaukset Johanna Soppela, Ylitarkastaja, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes): 

 

Laitokset, joihin Tukes ei suosittele jaksoittaista käytönvalvontaa. Arvioiko käytönvalvoja näitä kohteita tukesin suosituksen mukaan? 

Tukes näkemys on, että nämä laitokset tulee säilyttää jatkuvassa käytön valvonnassa.

Kattilalaitokset, joissa yksittäinen höyrykattila ylittää ylikonemestarilaitoksen teholukurajan yli 5 000 barMW sekä kiinteää polttoainetta käyttävät kattilalaitokset, joissa yksittäisen höyrykattilan teho on yli 60 MW tai kuumavesikattilan teho on yli 120 MW, tulisi säilyttää jatkuvassa käytönvalvonnassa ja niihin ei tulisi kohdistaa etävalvontaa. Näiden isojen kattilalaitosten ohjauspaikan (valvomon) tulee sijaita laitoksessa tai sillä tehdasalueella, jossa laitos sijaitsee, jotta kattilalaitoksen käytönvalvonta pysyy hallittuna. 

 

Painelaitelaki ei käsittääkseni ota kantaa painelaitteen käytönvalvojan asuinpaikkan etäisyyteen valvottavasta painelaitteesta, onko tähän virallista vaatimusta Tukesin suunnalta ja mihin se perustuu? 

Tukesin linjaus on tällä nettisivulla: 

Oliko eroa kattilalaitoksen päivystyksen varallaololla ja varoajalla kattilatyypin mukaan? Onko 1h liian pitkä aika esim. arinakattilalle. 6-10bar käyttöpaineella? Eikö se varoaikakin ole valvottua tai määrättyä? 

Tämä tulee määrittää kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa. Yleisesti myös valmistaja määrittelee laitteille riskiarvioinnissa varoajat ja valvontakäyntiajat ja määrät 

Jossain tapauksissa myös käytön valvoja määrittelee valvottavien kattiloiden riskit ja varoajat 

Miten monta paineastiaa on mielekästä antaa yhden käytönvalvojan vastuulle?  

Tämä tulee arvioida tapauskohtaisesti ja Tukes on linjannut asiaa nettisivulla 

Kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa otetaan tähän myös kantaa 

Monta painelaitetta / käytönvalvoja on maksimi  

Tämä tulee arvioida tapauskohtaisesti ja Tukes on linjannut asiaa nettisivulla 

Kattilalaitoksen vaaran arvioinnissa otetaan tähän myös kantaa 

Voiko käytönvalvoja ja varakäytönvalvoja/-t lähteä samaan aikaan työtehtävissä tai vapaa-ajalla yli 1 h etäisyydelle laitoksesta esim. messuille ulkomaille, asiakasvierailulle 4 h ajomatkan päähän, pikkujoulut 2 h päässä laitoksesta, kalastamassa, mökillä?  

Käytön valvojan tehtävänä on henkilökohtaisesti valvoa painesäiliön käyttöä ja kuntoa.  

 

Painelaitelain mukaan omistajan ja haltijan tulee huolehtia rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä, pätevän käytön valvojan ja varavalvojan nimeämisestä sekä siitä, että käytön valvojalla on käytettävissään tarvittavat tiedot painelaitteista. Olennaista on myös se, että käytön valvojalla ja varavalvojalla on tarvittavat edellytykset hoitaa tehtäviään ja painelaitteiden käyttämiseen on ammattitaitoista henkilökuntaa.  

 

Painelaitelain mukaan käytön valvoja vastaa painelaitteen asianmukaisesta käyttämisestä. Hänen kuuluu valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä pitää omistaja tai haltija ajan tasalla painelaitteen käytöstä ja kunnosta. Lisäksi käytön valvojan tulee varmistua painelaitetta käyttävän henkilökunnan ammattitaidosta.

 

Vastuunjakotaulukkoon tulee kirjata selkeät pelisäännöt käytön valvojan olennaisista tehtävistä, tavoitettavuudesta, läsnäolovelvoitteesta, yhteydenpidosta ja määräaikaistarkastusten hoitamisesta. Vastuunjako valmisteluun tulee liittyä myös käytön valvojan edellytysten arviointi. Toiminnan noudattamista tulee valvoa säännöllisesti, jotta esim. velvoitteiden mahdolliset laiminlyönnit eivät vaaranna painelaitteiden käytön turvallisuutta. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytön valvoja on ulkoistettu. 

 

Miten käytönvalvoja lomailee, jos ei ole varavalvojaa? Elämä on aika rajattua, jos pitää olla kohteesta 100km päässä 24/7. Voisikohan Tukes kehittää tähän ongelmaan, jotain fiksua käytäntöä? Vai onko helpompaa vain sanoa, että on henkilökohtaisessa vastuussa 24/7? Tämä ongelma ei ole ratkennut ainakaan, nykyisillä käytännöillä..  

Painelaitelain mukaan jokaisella painelaitteella tulee olla nimitettynä yksi tai useampi varavalvoja. 

 

Mitä henkilökohtainen vastuu käytännössä tarkoittaa? 

painelaitelain1144/2016 71 § mukaan käytön valvojan tulee varmistua siitä, että painelaitetta käyttävä henkilökunta tuntee painelaitteen toiminnan, käyttöohjeet, turvallisuussäännökset ja varmistus- ja hälytyslaitteiden toiminnan, käytön ja kokeilut. 

 

Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että käytön valvoja vastaa jokaisesta käyttäjästä myös etäyhteyden päässä olevista operaattoreista tai kylmälaitoksen etävalvontaa suorittavista henkilöistä. Onnettomuus – ja vaaratilanteessa sekä lähellä-piti tilanteissa käytön valvoja ja omistajan/haltijan edustaja vastaavat ja selkeyttävät tapahtuneet tilanteet viranomaisille ja tarvittaessa vastaavat oikeuden edessä.  

 

Onko varakäytönvalvoja automaattisesti velvollinen olemaan tavoitettavissa, jos varsinainen käytönvalvoja on estynyt?  

Vastuunjako pitää olla selkeä. Käytön valvoja vastaa painelaitteiden turvallisuudesta. 

 

Vastuun siirto tulee olla tehty kirjallisesti tai sähköpostilla, jossa varavalvoja tietää minä aikana hän vastaa käytön valvonnasta.  

 

Onko painelaitteen omistajan kerrottava kuka on seuraava käytönvalvoja, eli kenelle tehtävä siirtyy  

Laitoksessa pitää aina tietää kuka on painelaitteiden käytön valvoja, varavalvojat sekä omistajan/haltijan edustaja. 

 

Voiko käytönvalvoja lomauttaa, kun talvikaudeksi tuotanto pitää keskeyttää?  

Painelaitteet on varastoitava asianmukaisesti, jos niitä ei käytetä pitkäaikaisissa seisokeissa. Varastoinnista on tehtävä ilmoitus Tukesille. Jos kattila säilötään varastoinniksi katsottavalla tavalla, on siitä tehtävä vastaavanlainen ilmoitus. 

 

Märkäsäilöntä ei ole painelaitteiden varastointia. Jos painelaitteita ei varastoida yllämainitun mukaisesti, painelaitteiden käyttö on edelleen aktiivista käyttö ja sillä tulee olla pätevä käytön valvoja ja varavalvoja. 

 

Huomioitavaa: Jos painelaitteet otetaan seisokin jälkeen uudelleen käyttöön, niille on tehtävä yli vuoden pituisen varastoinnin jälkeen muutostarkastus tarkastuslaitoksen tekemän arvion mukaisessa laajuudessa. Lyhyemmänkin seisokin jälkeen olisi tehtävä ainakin käyttötarkastuksen mukainen tarkastus, jossa varmistetaan olennaisten turva- ja ohjauslaitteiden oikea toiminta.  

 

Kun paineilma laite (säiliö) otetaan pois käytöstä, Säiliöön porataan ilmeisesti reikä, ja säiliön tunnistekyltti irroitetaan sekä leikataan palasiksi? Miten ilmoitetaan Tukesille? riittääkö valokuvat, vai pitääkö silputtu kyltti postittaa? 

valokuva riittää  

 

Laki ottaa kantaa turvalaitteiden koestukseen kerran 2 vuodessa kattilalaitoksissa: Miten nämä turvalaitteet, jotka tulisi tarkastaa useammin liittyvät tarkastusviranomaisen vastuualueeseen 2 vuotistarkastuksessa? Kylmälaitteissa tarkastetaan vuototarkastusten toteutumista, mutta kattilalaitoksissa koen, että tarkastajat ovat hieman ulalla, kun esitän turvalaitteiden tiheämpää tarkastussykliä, joka tulee valmistajien käyttömanuaaleista. Koneturvallisuussäädöksethän viittaavat, että tiukimman vaatimuksen mukaan mennään (laki vaatii 2v ja manuska ½v. - joten ½v. on se jolla mennään).  

Tällöin puhutaan varmaankin koestusajoista. Laki määrittelee varoventtiilien tarkastusajaksi 2 vuotta, mutta turvalaitteille tulee tehdä valmistajan asettamat määräaikaiskoestukset. Valmistaja voi riskiarviointiin perustuen vaatia, että turva-automaatiollekin tehdään tarkastussyklit, jotka voivat poiketa valmistajan vaatimuksesta.  Asiakas voi aina vaatia tiuhempaa tarkastussykliä. 

  

Vielä jälkijättöinen kysymys, jos vastailette jälkikäteen, niin ei tainnut selvitä tuossa että vaatiiko Tukes käytönvalvojan säännöllisiä käyntejä valvottavassa kohteessa, vai onko valvojan (ja toki maksajana omistajan) harkinnan mukaan? 

Jaksottaisessa käytön valvonnassa kattilassa on oltava jaksottaiseen valvontaan tarvittavat varmistetut varojärjestelmät, jotka luotettavasti, automaattisesti ja turvallisesti estävät sallittujen käyttö- tai raja-arvojen ylittymisen tai alittumisen ja tarvittaessa automaattisesti ohjaavat kattilan turvalliseen tilaan. 

Jaksottainen käytön valvonta jaetaan kahteen osaan; 

- jatkuvaan käytön valvontaan, jossa käyttäjän tulee olla jatkuvasti ohjauspaikalla ja valvontakäyntien aikaväli saa olla enintään 24h  

- käytön valvontaan, jossa valvontakäyntien aikaväli ei saa ylittää 84 tuntia.

 

Lainsäädäntö määrittelee valvontakäyntien enimmäisaikavälit. Enimmäisaikavälien sisällä on tehtävä valvontakäyntejä, jotka määräytyvät valmistajan ohjeiden, käyttö- ja valvontajärjestelyjen sekä vaaran arvioinnin mukaan. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että valvontakäyntejä voi olla useampiakin kuin yksi enimmäisaikavälin sisällä.   

Tämä pätee myös muihin painelaitteisiin: 

On tehtävä valvontakäyntejä, jotka määräytyvät valmistajan ohjeiden, riskianalyysin, käyttö- ja valvontajärjestelyjen mukaan. 

 

Painelaitelain mukaan omistajan ja haltijan tulee huolehtia rekisteröitävän painelaitteen turvallisesta käytöstä, pätevän käytön valvojan ja varavalvojan nimeämisestä sekä siitä, että käytön valvojalla on käytettävissään tarvittavat tiedot painelaitteista. Olennaista on myös se, että käytön valvojalla ja varavalvojalla on tarvittavat edellytykset hoitaa tehtäviään ja painelaitteiden käyttämiseen on ammattitaitoista henkilökuntaa.  

 

Painelaitelain mukaan käytön valvoja vastaa painelaitteen asianmukaisesta käyttämisestä. Hänen kuuluu valvoa painelaitteen käyttöä ja kuntoa sekä pitää omistaja tai haltija ajan tasalla painelaitteen käytöstä ja kunnosta. Lisäksi käytön valvojan tulee varmistua painelaitetta käyttävän henkilökunnan ammattitaidosta  

 

Vastuunjakotaulukkoon tulee kirjata selkeät pelisäännöt käytön valvojan olennaisista tehtävistä, tavoitettavuudesta, läsnäolovelvoitteesta, yhteydenpidosta ja määräaikaistarkastusten hoitamisesta. Vastuunjako valmisteluun tulee liittyä myös käytön valvojan edellytysten arviointi. Toiminnan noudattamista tulee valvoa säännöllisesti, jotta esim. velvoitteiden mahdolliset laiminlyönnit eivät vaaranna painelaitteiden käytön turvallisuutta. Tämä on erityisen tärkeää, jos käytön valvoja on ulkoistettu. 

 

Vastaukset Juha Purje, Johtava asiantuntija / painelaitetarkastukset, Kiwa:

 

Onko MW polttoaineteho vai höyryteho? Höyryteho, ks. Painelaitelaki 2 §, kohta 36. Käytännössä uskotaan valmistajan ilmoittamaan tehoon joka katsotan kattilakilvestä.

 

Putkisto, jos kiinni a-rek laitteessa, olisko se kaytönvalv skoopissa? Kyllä jos kyseisen painesäiliön sisältö on ryhmää 1 eli ns. vaarallinen sisältö, ks. Asetus 1549/2016 10 §.

 

Miten käsitellään pelastusalan ammattilainen painelaitteen käytönvalvojana? Entä nestekaasu-, tai vaaralliset kemikaalit? Pelastuslaitoksen väellä ei ole erivapauksia, myös pelastajlla tulee olla vaadittava pätevyys. Nestekaasu- tai kemikaalilaitoksen käytönvalvojalla tulee olla vaadittava Tukesin myöntämä pätevyystodistus.

 

Miten käytännössä painelaitteiston kuntoa tulee seurata / tarkastaa? Niin usein kuin käytönvalvoja katsoo sen tarpeelliseksi.

 

Kuinka pätevyys varmistetaan,pystyykö ulkoisen valvojan yritys ns laittamaan valvojan puolesta riittävän kokemuksen paperit kuntoon ja kuinka tämä varmistetaan? Käytön valvojaksi esitetyn henkilön pätevyys todetaan todistuksista tai haastattelemalla.

Kattilalaitoksen rakenteiden varajäähdytysjärjestelmään (ei höytyjärjestelmä) tehdään putkimuutoksia. Kuuluuko muutoksesta tehdä viranomaisilmoituksia? Muutokset tulee esittää tarkastuslaitoksen tarkastettavaksi, perusteena painelaiteturvallisuusasetus 1549/2016 17 §. Viranomaiselle eli Tukesille ei tehdä ilmoituksia

Kuinka usein käytönvalvojan tulee käydä kohteessa? Niin usein kuin käytön valvoja katsoo tarpeeliseksi.

Jos ostetaan kohteeseen uusi varoventtiili, nähdäänkö tehtaan todistus avautumispaineesta riittäväksi, vai vaaditaanko tähänkin koestus NOBOn läsnäollessa. Onko rajoitusta kauan varoventtiiliä voi varastoida ennen asennusta, ettei tarvitse uudestaan koestaa? Tehtaan todistus riittää jos se on korkeintaan 1 vuoden vanha. Näin sovittiin tarkastuslaitosten yhteistyökokouksessa v. 2005.

Miten pitkään varoventtiilin koeponnistustodistus on voimassa ? Murtokalvoilla nähdäkseni "ikuinen" jos vain säilytetään hyvin? Varoventtiilin avautumispaineen todistus on voimassa seuraavaan käyttötarkastukseen saakka, laitteesta riippuen 2 tai 4 vuotta.

Onko Kiwalla Käytönvalvojan hommasta sopimuspohjaa, jossa olisi kaikki tarvittava? Ei kuulu tarkastuslaitoksen tehtäviin, perusteena tarkastuslaitoksen riippumattomuus.

Pitääkö painelaitteen käytönvalvojan olla mukana laitteen määräaikaistarkastuksessa? Kyllä, sillä tarkastajan tulee todeta käytönvalvojan pätevyys, ks. painelaitelaki 57 § kohta 2)

Järjestetäänkö käytönvalvojien kesken päiviä missään, missä voisi ottaa oppia toisten tekemisestä? ns rinnakkaisoppia. Tiedossamme ei ole tällaisia tilaisuuksia.

Miten ja missä vaiheessa KIWA varmistaa henkilöstönsä pätevyydet kulloiseenkin tehtävään NDT osalta, vuosihuoltojen osalta ja muutoinkin? NDT-tarkastajalla tulee olla voimassaoleva pätevyystodistus kyseiseen NDT-menetelmään. Painelaitetarkastaja puolestaan tarkastaa, että NDT-tarkastajan pätevyystodistus on voimassa tarkastushetkellä.

Täytyykö kpa kattilan automaatio muutoksista tulla tieto käytönvalvojalle ja käyttäjille ja tuleeko muutokset dokumentoida myös jos muutos aiheuttaa ongelmia siirtyykö vastuu muutoksen tekijälle? Automaation muutokset tulee esittää tarkastuslaitoksen hyväksyttäväksi, ks. painelaitelaki 61 §. Omistajan tulee huolehtia, että käytön valvoja on tietoinen automaation muutoksesta, ks. painelaitelaki 70 §. Käytön valvoja tiedottaa muutoksista käyttäjille, ks. painelaitelaki 71 §.

TLJ järjestelmä -dokumentointi-suunnittelu; onko missään määritelty TLJ kansiossa tulee vähintäänkin olla eri kattilatyypeillä? mm. sähkökattilat saattavat olla toiminnaltaan huomattavasti yksinkertaisempia kuin polttokattilat. Valitettavasti ei ole.

 

Vastaukset Outi Mäkinen, Voimalaitoksen osastoinsinööri, Metsä Group:

 

Miten Metsä-Fibrellä seurataan  (dokumentoidaan) turvaerotusten toteutumista?                                                                                                                                            

Turvaerotuslomakkeet tehdään aina kirjallisesti ja tallennetaan M-files järjestelmään. Äänekoskella Vuosihuoltoseisokeissa on käytössä lupakopit osaston läheisyydessä ja tällöin turvaerotuslomakkeet löytyvät lupakopista, jossa ne on eroteltu taululla erotettaviin, erotettuihin ja saa purkaa periaatteella. Käyttöhenkilöstö erottaa turvaerotuksia osastoinsinöörin/-vastaavan määrityksen mukaisessa järjestyksessä ja palauttaa ne erotuksen jälkeen kuitattuna lupakoppiin takaisin. Luvan myöntäjä tarkistaa lomakkeen ja jos se on kunnossa, myöntää työluvat eteenpäin. Kun työlupa palautuu takaisin myöntäjälle, antaa hän turvaerotuksen purkuun luvan ja siirtää lomakkeen ”saa purkaa” kohtaan.  

 

Normaalin käynnin aikana vastaavanlainen taulu löytyy valvomosta, proseduuri sama. 

 

Mitkä vakanssit osallistuu seisakkien suunnittelu/purkupalavereihin MF:llä, osallistuuko käyttöporukka ? 

Seisakkien suunnittelupalavereihin osallistuu osastoinsinööri, kunnossapidon sähköautomaatio- ja mekaaninen alueinsinööri sekä alueen käyttövarmuussuunnittelija. Palavereihin osallistuu myös vaihtelevasti automaatio sekä mekaanisen puolen suunnittelun porukkaa tarpeen mukaan.  

 

Purkupalavereihin osallistuu tuotannon ja kunnossapidon organisaatio.  

 

Käyttöporukan kanssa käydään erikseen läpi seisokin töitä ennen seisokkia sekä sitten seisokin jälkeen kootusti sekä pyydetään lisättävää palautetta purkupalaveria varten. Käyttöporukkaa osallistuu myös kiertävästi seisokin suunnitteluun osallistuen turvaerotusten ja valmistelevien töiden tekemiseen.  

 

Vastaukset Markku Ylitalo, Toimialapäällikkö / painelaitetarkastukset, Kiwa:

 

Tuulivoimalat ja haasteet siellä? käytännönkokemuksia? 

Kesäaika olisi tarkastuksille paras ajankohta, sähkön hinta ym. silloin vain sääolosuhteet vaikuttava tarkastuksiin. Ukkosten aikana ei voi tarkastuksia tehdä. 

 

PT kohteet kiilloitetaan, tekniikka? Samalla poistetaan oksidikalvo, huomiointi? 

Kohteet kiillotetaan aina kyseiselle materiaalille sopivilla välineillä ettei aiheuteta kontaminaatiota eikä muitakaan ongelmia 

 

Hoidatteko koordinointia ja pl.tarkastukset myös, jos tilaaja vastaa hiojien & ndt-porukan tilaukset itse haluamaltaan taholta vai nostatteko kädet pystyyn.

Koordinointi hoidetaan myös vaikka tilaaja käyttää muita toimijoita hionnassa ja NDT tarkastuksissa. Käytäntö sovitaan tapauskohtaisesti. 

 

Voiko kattilalaitoksen vaaranarvionnin tehdä tarkastaja ja samalla hyväksyä sen? 

Ei voi.