Kasvun tueksi rakennettu laatujärjestelmä toi ryhtiä Kinnarin tilan toimintaan

Kinnarin tila yhdistää perinteisen maatalouden ja modernin elintarviketuotannon. Tilalla toimii oma kauramylly, jossa valmistetaan noin 10 erilaista vähittäiskaupassa myytävää tuotetta. Tilamyymälä on tärkeä osa toimintaa, ja siellä asiakkaat kohdataan kasvokkain. Lisäksi valmisruokia valmistutetaan alihankintana.

Rinnakkain rakennetut järjestelmät loivat yhtenäisen kokonaisuuden

Laatujärjestelmät rakennettiin alusta alkaen rinnakkain, ja ne nivoutuvat luontevasti yhteen sekä arjen toiminnassa että dokumentaatiossa. Siksi myös niiden samanaikainen auditointi oli perusteltu ratkaisu. “Kokonaisuudet kulkevat rinnakkain ja tukevat toisiaan”, toteaa tuotantovastaava ja laatupäällikkö Aura Räsänen. Sertifioinnit toivat samalla näkyväksi tilan pitkäaikaisen vastuullisuustyön tavalla, joka on myös ulkopuolisille helposti ymmärrettävä.

Kiwa oli Kinnarin tilalle entuudestaan tuttu vaakatarkastusten kautta, joten yhteistyön jatkaminen myös sertifioinnissa oli luontevaa. ”Kiwa tuntuu helposti lähestyttävältä kumppanilta. Pidimme myös heidän selkeästä prosessistaan ja siitä, että raportit saadaan suomeksi”, Kinnari kertoo. Tukena sertifiointiprosessissa on ollut alusta asti myös ulkopuolinen konsultti.

Yhteiset toimintatavat vahvistivat organisaation toimintakykyä

Johtamis- ja laatujärjestelmät ovat tuoneet tilan toimintaan ryhtiä ja lisänneet läpinäkyvyyttä sekä vahvistaneet johdonmukaista toimintakulttuuria. Hyödyt ovat jopa ylittäneet odotukset.

Kinnarin mukaan laatujärjestelmät ohjaavat arkea varmistamalla vaatimustenmukaisuuden laitteiden, työntekijöiden ja toimintatapojen osalta. Samalla ne kannustavat miettimään, miten asioita voisi tehdä entistä paremmin. ”Seuranta ja kehittäminen jäisivät paljon vähemmälle ilman näitä laatujärjestelmiä”, Räsänen toteaa.

Myös arjen hallinta ja työskentely on tehostunut. Poikkeamat tunnistetaan ja dokumentoidaan aiempaa tarkemmin, ja niihin pystytään reagoimaan nopeammin. ”Kun jotain tapahtuu, pystymme rajaamaan tilanteen ja minimoimaan vaikutukset huomattavasti tehokkaammin”, Räsänen kertoo. Samalla henkilöstön ymmärrys laadusta ja vastuullisuudesta on vahvistunut. 

Uudet toimintamallit lisäsivät ylpeyttä ja ammattimaisuutta 

Kinnari kertoo auditoinnin olleen jännittävä tilanne. ”Ei usein tule tilanteita, joissa omaa tekemistä arvioidaan näin tarkasti”, hän kuvaa. Kokemus osoittautui kuitenkin positiiviseksi. Räsänen näkee auditoinnin olevan ainutlaatuinen mahdollisuus perusteltuun palautteeseen omasta työstä. ”Se oli mukava opettavainen kokemus”, hän kiteyttää. 

Alkuvaiheessa Räsänen pohti, miten uudet toimintamallit ja lisääntynyt dokumentointi otettaisiin vastaan henkilöstössä. Huoli osoittautui turhaksi, sillä muutokset otettiin poikkeuksellisen hyvin vastaan, henkilöstö sisäisti asiat ja sitoutui niihin vahvasti.

”Tuntuu, että väki on jopa ylpeä siitä, miten ammattimaiseksi tekeminen on muuttunut”, Räsänen sanoo. Arjessa tämä näkyy muun muassa analyyttisempänä ja ennakoivampana työskentelynä, jossa päätösten vaikutuksia arvioidaan aiempaa systemaattisemmin.

Perehdytys on myös kehittynyt merkittävästi. Uusille työntekijöille on nyt jäsennelty ohjelma, joka tekee prosessista ennakoitavan ja sujuvan. ”Emme edes osanneet ajatella, kuinka paljon tämä helpottaisi perehdytysprosessia”, Kinnari iloitsee. 

Sertifiointi tukee kasvua ja näkyy myös tuloksessa

Kinnari suosittelee sertifiointia kasvua hakeville yrityksille. ”Se tukee koko yritystoimintaa, tuo vakautta ja antaa markkinoille positiivisen signaalin siitä, miten yritys kehittyy ja toimii”, Kinnari sanoo. Hänen mukaansa vaikutukset ulottuvat liiketoiminnan ytimeen: kykyyn kasvaa kannattavasti. ”Uskon, että se näkyy lopulta myös viivan alla”, Kinnari toteaa.

Lopuksi Räsänen muistuttaa, että sertifiointi ei ole kertaluontoinen projekti: ”Se pitää ansaita ja sitä pitää ylläpitää. Kun prosessiin lähtee avoimin mielin, siitä oppii valtavasti.”