Rakennuksen eliniän aikana voi syntyä erityyppisiä vaurioita käytöstä, muuttuneista kuormituksista, ympäristörasituksesta tai suunnitteluvirheistä johtuen. Suurten rakennusten kantavien rakenteiden kunto jää usein kartoittamatta, vaikka rakennukset ovat käytössä jopa vuosikymmeniä.

Kantavien rakenteiden kuntokartoitus on lakisääteistä laajarunkotarkastusta kevyempi ja se tarjoaa mahdollisuuden rungon tutkimukseen myös niille rakennuksille, jotka eivät kuulu lain piiriin. 

  • Rakennuksen rungon kuntokartoituksen avulla saadaan selville rakenteiden todellinen nykykunto ja mahdollisten vaurioiden laajuus. 
  • Kartoituksen perusteella annamme mahdolliset jatkotoimenpidesuositukset ja korjaustapaohjeet, jotka toimivat korjaussuunnittelun lähtötietona alkuperäissuunnitelmien ja muiden jo tehtyjen selvitysten kanssa.

Havaintoihin ja mittauksiin perustuva kuntokartoitus

Kantavien rakenteiden kuntokartoitus suoritetaan mahdollisuuksien mukaan henkilönostimen avulla. Tällöin rakenteiden kunto voidaan tarkastaa silmämääräisesti ja mittaamalla kantavien rakenteiden kriittiset alueet lähietäisyydeltä. Pelkästään maajalasta tarkastellen piilevät vauriot jäävät usein huomaamatta.

Kuntokartoitus on luotettava. Se suoritetaan RIL 246-2008 (Puu- ja teräsrakenteisten hallien kuntotarkastus) ja RIL 269-2015 (Rakennusten rakenteellisen turvallisuuden tarkastusohje) ohjeita soveltaen.

Rakenteiden kuntokartoituksen hyödyt

  • Rakennuksen elinkaaren pidentäminen.
  • Rakennuksen riskien, kunnon ja käyttöturvallisuuden tunnistaminen.
  • Mahdollisten vaurioiden korjaaminen ja huoltaminen ajoissa. Kustannussäästöjen syntyminen oikea-aikaisilla toimenpiteillä.

Tyypilliset käyttökohteet

  • teollisuuden tuotanto- ja varastorakennukset
  • maatalousrakennukset
  • kaupan alan kiinteistöt
  • vesitornit
  • kulkusillat ja -tasot
  • liikunta- ja virkistystoiminnan rakennukset, kuten urheiluhallit ja konserttisalit