Paulig kantaa vastuun työterveydestä ja työturvallisuudesta

Aivan Vuosaaren satama-alueen kupeessa, merikonttien värittämässä maisemassa ja paahdettujen papujen tuoksussa seisoo kahvinruskea tuotantolaitos, jonka uumenissa suurin osa meidän suomalaisten aamukahvista paahdetaan ja jauhetaan. Tuttu logo seinässä kertoo, että nyt ollaan Pauligilla. Tänne päätyy laivalasteittain maailman parhaita kahvipapuja, joiden vastuullisuudesta Paulig kertoo huolehtivansa erityisellä tarkkuudella. Paulig haluaa näin varmistaa, että tuotanto-olosuhteet ovat kohdallaan ja että tuottajan hyvinvointi on turvattu. Mutta entäpä henkilöstö täällä Vuosaaressa? Miten tuotanto-olosuhteista ja henkilöstön turvallisuudesta huolehditaan täällä omissa kotinurkissa Vuosaaren paahtimolla?

Sensaatiohakuinen lehdistö pettyisi täällä pahan kerran. Paulig, jos kuka, haluaa huolehtia henkilöstönsä työterveys- ja työturvallisuusasioista esimerkillisellä tavalla. Osoituksena siitä on Pauligin kahviliiketoiminnan TTT-järjestelmä, jonka arvioitiin täyttävän uuden ISO 45001 standardin vaatimukset. 

Henkilöstöstä huolehtimisen perinteet velvoittavat

Pauligin Health & Safety Specialist Eija Kupi, kertoo henkilöstöstä huolehtimisen periytyvän jo itse Gustav Pauligin ajoilta. Jo tuolloin ymmärrettiin henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden merkitys eli voidaan sanoa, että TTT-järjestelmällä on talossa jo liki 150-vuotias historia. Sinä aikana rakennetaan turvallisuuskulttuuri, joka kehittyy ajassa, mutta kantaa historiansa perinteitä.

Kupi kertoo, että ISO 45001 on erinomainen työkalu, joka osoitti heille runsaasti asioita ja kokonaisuuksia, jotka voidaan tehdä paremmin. Yksi merkittävä kokonaisuus oli palvelutoimittajien ja alihankkijoiden hallinta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen urakoitsijan tulee selvittää työturvallisuusasiansa ja että myös alihankkijat saatettiin saman perehdytyksen piiriin kuin oma henkilöstö. Standardin myötä siis ”työntekijä”-käsite laajeni. Lisäksi Kupi mainitsee esimerkiksi dokumentoinnin, johon uuden standardin myötä kiinnitettiin entistä enemmän huomiota ja sitä terävöitettiin.

Johtamisjärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi

Kupi kehuu ISO 45001 standardin erinomaisuutta olevan se, että se on yhteensopiva kaikkien muiden ISO-standardien kanssa. Paulig on sertifioinut johtamisjärjestelmänsä ISO 9001-standardia ja ympäristöjärjestelmänsä ISO 14001 -standardia vasten. Nyt myös työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä puhuu samaa ISO-kieltä muiden kanssa.

Toimittajien hallinta onkin yksi esimerkki kokonaisuudesta, joka yhdistää ISO 9001-johtamisjärjestelmästandaria, ISO 14001 ympäristöjärjestelmästandardia ja ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusstandardia. Niistä kaikista löytyy vaatimuksia koskien ulkoistettujen toimintojen ja prosessien kattavaa hallintaa. Kun yhteisellä työpaikalla työskentelee oman henkilöstön lisäksi ulkoisia toimijoita, alihankkijoita ja palveluntuottajia, tulee johtamisjärjestelmän kattaa koko ketju. Ymmärrettävää, eikö? Organisaation työturvallisuuden hallinta ulottuu siis, ei vain omaan henkilöstöön, vaan kaikkiin niihin tahoihin, joiden kanssa työskennellään.

Standardi on johtamisen työkalu

Ennakkoarvioinnin perusteella tiedettiin, mihin asioihin pitäisi vielä kiinnittää huomiota ja kuinka kuilut standardin vaatimuksiin kurottaisiin umpeen. Ennakkoarviointi on sertifiointiprosessin työkalu, kuiluanalyysi, jolla päästään jäljille niistä asioista, jotka tarvitsevat organisaatiossa vielä työstämistä ennen varsinaista sertifiointiarviointia. Kuiluanalyysi toimii hyvin myös itsenäisenä arviointina silloin, kun organisaation tavoitteena ei ole sertifiointi, vaan tarvitaan vain näkemys siitä, millaisia asioita voidaan organisaatiossa tehdä työterveyden ja työturvallisuuden parantamiseksi. 

Tavoitteet vaatimuksia korkeammalla

Pauligilla työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin on satsattu koko sen historian ajan ja turvallisuus on luonnollinen osa yrityksen kulttuuria ja toimintatapaa. Kun yrityksen tärkein mittari on turvallisuus, jonka perässä tulevat vasta tehokkuus ja taloudellisuus, kertoo se koko perheyrityksen ehdottomasta sitoutumisesta sen johtoa ja omistajia myöten työterveys- ja työturvallisuusasioiden määrätietoiseen kehittämiseen.

Työturvallisuuden ja työssä viihtymisen edellytyksiin investoidaan ja halutaan varmistaa, että jokainen työntekijä lähtee jokaisen työpäivän jälkeen terveenä kotiin. Silloin tavoitteet ja vaatimukset kumpuavat yrityksen tahtotilasta eikä standardista. Sertifikaatti on ulkopuolisen arvioijan arvokas osoitus sidosryhmille ja asiakkaille, jotka yhä useammin kyselevät esimerkiksi työturvallisuuden johtamisen käytännöistä. Sertifiointi ei ole päätetaso, vaan standardi mahdollistaa TTT-asioiden jatkuvan parantamisen. Myös Pauligilla todellinen taso ja tahtotila ovat vieläkin korkeammalla.

Tavoitetta toteuttaa koko organisaatio

Usein sertifiointiprosessin ja johtamisjärjestelmän työkalun, standardin, käyttöönotossa alleviivataan johdon sitoutumista. Koska työterveys ja työtyytyväisyysstandardin myötä tavoitteena on koko henkilöstön työympäristön jatkuva parantaminen, käännyn Pauligin tuotantopäällikkö Minna Mertsalmen ja Head of Operations Timo Tuukkasen puoleen selvittääkseni sen, miten standardin vaatimukset näkyvät henkilöstön keskuudessa. Timo selventää, että oleellinen osa standardia on henkilöstön osallistaminen ja sen myötä esimerkiksi työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin kiinnitetään huomiota jokaisella organisaation tasolla. Vaikka toimenpiteiden joukossa on suuria investointeja vaatineita parannuksia, usein konkreettinen työympäristön parantaminen lähtee suhteellisen pienistä taukotila- tai valaistusparannuksista, joiden tarpeen esille nostamisessa linjahenkilöstöllä on erityinen merkitys. Hyvä ja avoin keskusteluyhteys ja henkilöstön kokemus siitä, että työhyvinvointiin halutaan organisaatiossa panostaa, ovat kultaakin arvokkaampia.

Myös Minna Mertsalmi kertoo turvallisuuden huomioimisesta ja esimerkiksi kokouskäytännöistä, joissa turvallisuusasiat ovat luonnollinen osa kokousten agendaa. Se ei tarkoita sitä, että esimerkiksi mahdolliset työtapaturmat vain todettaisi tapahtuneiksi, vaan jokaisessa tapauksessa mietitään käytännön toimenpiteet vastaavan ehkäisemiseksi jatkossa. Lukematon määrä pieniä ja suurempiakin käytäntöjen tai tilojen muutoksia voidaan tehdä henkilöstön konkreettisen turvallisuuden parantamiseksi. Sekä Mertsalmi että Tuukkanen kehuvat tuotannon henkilöstöä ja työsuojeluvaltuutettuja heidän osallistumisestaan prosessien ja turvallisuuden parantamiseen. Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseen on Pauligilla todella sitoutunut koko organisaatio. Sen myötä tuotanto toimii, tulosta tehdään ja tapaturmat vähenevät. Tämä on todellinen positiivinen kehä ja tilanne, jossa kaikki voittavat.

Kiwan pääarvioijan Rami Hartosen mukaan pitkä työturvallisuuden eteen tehty työ näkyy siinä, että Pauligilla on valmiita vastauksia. Asioita on mietitty oman tekemisen kannalta eikä vain sertifikaatin vaatimuksia ajatellen. Dokumentit, prosessit ja menettelyt ovat kunnossa eli silloin työ on arvioijallekin mielekästä, vakuuttaa Rami.

Hartosen mukaan menneisyydessä ajateltiin, että yrityksellä menee hyvin silloin, kun arvioinnissa ei tule poikkeamia. Hartonen kuitenkin muistuttaa, että poikkeamat ovat kehittämisen väline eikä siis lainkaan negatiivinen asia. Siksi arviointi ilman poikkeamia ei ole tavoite, johon pyritään – päinvastoin. Kun standardi otetaan käyttöön johtamisen työkaluksi, alkaa arviointi isojen kokonaisuuksien läpikäynnistä. Jatkossa, kun päästään eteenpäin, poraudutaan yhä syvemmälle prosesseihin. Kun kokonaisuus, menettelyt, prosessit ja mittarit ovat kunnossa, päästään hyvinkin yksityiskohtaiselle tasolle kuten dokumenttien hallintaan, HR:ään, viestintään. Kyseessähän on jatkuvan parantamisen filosofia ja arvioija on vierellä kumppanina, joka kääntää fokusta asioihin, joita voidaan tehdä paremmin. Poikkeama on siis havainto kehittymisen paikasta.