Kiertotalouden teoria
Kiertotalouden käsitteeseen ei voi olla nykyään törmäämättä. Asiayhteydestä riippuen sillä tarkoitetaan eri asioita. Teollisessa tuotannossa kiertotalous voi tarkoittaa esimerkiksi ylijääneen raaka-aineen kierrättämistä takaisin valmistusprosessiin tai jo käytössä olleiden tuotteiden hyödyntämistä raaka-aineina tai komponentteina. Kotitalouksissa jätteet lajitellaan useisiin jakeisiin, joista suurin osa voidaan hyödyntää lajittelun ja puhdistuksen jälkeen. Kuluttajat voivat myös myydä tarpeettomaksi jääneitä tavaroita ja vaatteita kauppapaikoilla ja kirpputoreilla, jatkaen näin niiden elinkaarta.
Mutta mistä kiertotaloudessa on oikein kyse isossa kuvassa?
Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kiertotaloutta teoreettisemmasta näkökulmasta. Ymmärtämällä kiertotalouden taustat on helpompi soveltaa sen periaatteita käytännössä ja kehittää uusia kiertotalousinnovaatioita. Kiertotalous on myös merkittävä ja jatkuvasti kehittyvä teema lainsäädännössä, joten sen periaatteiden tunteminen tukee sekä vaatimusten täyttämistä että kilpailuedun rakentamista tulevaisuuden liiketoiminnassa.
Aurinko säteilee maapallolle tunnissa saman verran energiaa kuin ihmiskunta kuluttaa vuodessa – eli energiasta ei ole varsinaisesti pulaa. Tätä energiaa voidaan hyödyntää joko suoraan (aurinkopaneelit) tai epäsuorasti (esim. tuulivoima ja biomassa). Sen sijaan uusia raaka-aineita ei ole tulossa maapallolle ulkoavaruudesta – maapallon resurssit ovat rajalliset.
Kiertotalous ja entropia
Entropia
Entropia on fysiikasta tuttu termodynamiikan käsite, joka kuvaa epäjärjestyksen tai energian leviämisen määrää suljetussa systeemissä. Termodynamiikan toisen pääsäännön mukaan entropia kasvaa luonnostaan – toisin sanoen, energia muuntuu vähitellen vähemmän käyttökelpoiseen muotoon. Esimerkiksi jos jätät pakasteet keittiön pöydälle, ne lämpenevät kohti huoneenlämpöä, eli entropia kasvaa. Jos taas haluat palauttaa ne jäätyneeseen tilaan, tarvitset siihen ulkoista energiaa – esimerkiksi sähköä pakastimen kautta.
Kiertotalouden periaate
Kiertotalouden tavoitteena on minimoida jätteen ja resurssihävikin synty suunnittelemalla tuotteet ja prosessit sellaisiksi, että niitä voidaan käyttää mahdollisimman pitkään ja uudelleen. Keinoja tähän ovat mm. lainaaminen, vuokraaminen, uudelleenkäyttö, korjaaminen, kunnostaminen ja kierrätys. Tavoitteena on hidastaa resurssien "kulumista" ja niiden muuttumista käyttökelvottomaksi jätteeksi.
Perinteisessä lineaarisessa talousmallissa sen sijaan resurssit kulkevat suoraviivaisesti: raaka-aineista valmistetaan tuotteita, joita käytetään hetki, minkä jälkeen ne päätyvät jätteeksi. Tämä nopeuttaa entropian kasvua, kun käytettyjä materiaaleja ei hyödynnetä uudelleen.
Kiertotalouden ja entropian yhteys
Kiertotalous hidastaa entropian kasvua ihmisen taloudellisessa toiminnassa. Kun tuotteiden elinkaari pitenee ja niiden uusiokäyttö lisääntyy, neitseellisten raaka-aineiden tarve vähenee. Maapallo on käytännössä suljettu järjestelmä raaka-aineiden osalta (poikkeuksena auringon säteilyenergia), joten kiertotalous pyrkii muodostamaan suljettuja materiaalikiertoja. Pitkällä aikavälillä tämä on ainoa kestävän kehityksen tie.
Kun materiaaleja kierrätetään ja tuotteita käytetään uudelleen, hidastetaan niiden muuttumista käyttökelvottomaksi eli entropian kasvua. Tämä säästää valtavasti energiaa verrattuna tilanteeseen, jossa materiaali päästetään hajoamaan luonnossa täysin ja yritetään ottaa se talteen myöhemmin. Esimerkiksi terästuotteen kierrättäminen heti sen käytön jälkeen on huomattavasti taloudellisempaa ja energiatehokkaampaa kuin sen talteenotto ruosteena sadan vuoden kuluttua kaatopaikalta – entropian lisääntyessä palauttaminen alkuperäiseen käyttökelpoiseen muotoon vaatii aina enemmän energiaa.
Vaikka kierrätys ja uudelleenkäyttö vaativatkin energiaa ja työtä – kuten lajittelua, kuljetusta, puhdistusta, sulattamista ja uusien tuotteiden valmistusta – ne ovat silti tehokkaita tapoja hallita entropian vaikutuksia. Esimerkiksi metallien kierrätys on ollut jo pitkään kannattavaa, sillä niiden arvo ja hyvä kierrätettävyys tekevät kierrosta taloudellisesti ja ympäristöllisesti järkevän
Jos tarkastelemme asiaa pitkällä aikajänteellä on hyvä panna merkille, että energian käyttö raaka-aineiden tuotannossa saattaa lisääntyä. Esimerkiksi joudumme hyödyntämään huonompi laatuisia malmeja, jolloin energiankulutus prosesseissa nousee.
Miksi kiertotalous on tärkeää?
Ilmastonmuutoksen torjunta on yksi aikamme keskeisimmistä haasteista. Euroopan unionin Green Deal -strategia tähtää ilmastoneutraaliin Eurooppaan vuoteen 2050 mennessä. Tämän strategian kulmakiviä on kiertotalouden toimintasuunnitelma, jonka tavoitteena on vähentää jätteen määrää ja lisätä materiaalien uusiokäyttöä erityisesti energiaintensiivisillä aloilla. Strategian toteutuessa myös organisaationne toimintaympäristö tulee muuttumaan – sekä mahdollisuuksien että velvoitteiden osalta. Siksi kiertotaloutta koskevaa kehitystä kannattaa seurata aktiivisesti.
Kiertotalous aiheuttaa väistämättä muutoksia nykyisiin liiketoimintamalleihin. Osa vanhoista toimintatavoista vähenee tai häviää kokonaan uusien, kestävämpien innovaatioiden tieltä. Samalla vastuullisesti toimivat yritykset houkuttelevat entistä enemmän asiakkaita ja rahoittajia. Nyt jos koskaan kannattaa pysyä kuulolla!
Tule mukaan Vastuullisuuden Tietopäivään 2025!
Tapahtumassa pureudutaan ajankohtaisiin vastuullisuusteemoihin, kuten kiertotalouden standardeihin ja tuleviin vaatimuksiin. Tämä on erinomainen tilaisuus saada ajankohtaista tietoa, verkostoitua ja valmistautua vastuullisen liiketoiminnan tulevaisuuteen.
Vastuullisuuden Tietopäivä järjestetään 19.9.2025 klo 9:00 alkaen. Kaikki Tietopäivä-tapahtumat ovat täysin maksuttomia ja avoimia kaikille!
Ilmoittaudu tapahtumaan täällä. TERVETULOA!