Blogi

Blogi osa 2: Uusi Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (ECGT) tuo ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiset säännöt sille, millaisia ympäristöväitteitä markkinoinnissa voidaan käyttää – ja millä ehdoilla. Blogin osa 1 käsitteli taustoja, ja nyt pureudumme siihen, mitä muutos tarkoittaa käytännössä. Direktiivin soveltaminen alkaa Suomessa syksyllä 2026, joten alkuvuosi 2026 on valmistautumisen kannalta kriittinen.

Vastuullisuus (ESG: ympäristö, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuu) on noussut keskeiseksi teemaksi myös pk-yrityksissä. EU:n uudet raportointistandardit, kuten CSRD ja VSME, ohjaavat yrityksiä kohti läpinäkyvämpää vastuullisuustyötä.

Monessa yrityksessä komeilee yhä kirkkaana tavoitteena nolla tapaturmaa. Näinhän sen kuuluukin olla. Mutta mitä tuo tavoite oikeasti kertoo? Onko saavutettu nolla todella todiste terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä, tai kehittyneestä kulttuurista?

Moni ajattelee johtamisjärjestelmän tarkoittavan ISO 9001 -standardin mukaista laatukäsikirjaa tai sertifikaattia – ja vaikka se onkin hyvä esimerkki, todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta asiasta. Johtamisjärjestelmä on organisaation tapa suunnitella, ohjata, seurata ja jatkuvasti kehittää toimintaansa niin, että tavoitteet saavutetaan ja vaatimukset täyttyvät.

Tekoälyn merkitys yritysten ESG-toiminnassa ja -raportoinnissa kasvaa nopeasti, kun teknologia sulautuu osaksi liiketoiminnan ydintoimintoja. Tekoälyä hyödynnetään laajasti esimerkiksi energiankulutuksen optimoinnissa, markkinoinnissa sekä toimitusketjujen- ja riskienhallinnassa. Kuitenkin sen vastuullinen käyttö on kriittistä, jotta se tukee eettisiä periaatteita ja kestävän kehityksen tavoitteita. ESG-toiminnassa tekoäly kytkeytyy suoraan kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen: ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan.

Todellinen turvallisuuskulttuuri syntyy, kun mittarit kuvaavat myös työntekijöiden kokemuksia, ei vain tapahtumia. Ennakoiva tekeminen, merkitykselliset keskustelut ja henkilöstön osallistuminen ovat avaimia vaikuttavaan turvallisuustyöhön. Onko teillä jo käytössä mittarit, jotka kertovat miltä turvallisuus tuntuu – ei vain miltä se näyttää?

Suomessa on yli 400 000 siltaa, joiden turvallisuus on tärkeää kaikille käyttäjille. Kiwa tekee vuosittain tuhansia siltatarkastuksia ja hyödyntää uusinta teknologiaa, kuten dronekuvausta ja tekoälyä, turvallisuuden varmistamiseksi.

Yritysturvallisuus, kokonaisturvallisuus, kokonaisvaltainen riskienhallinta. Samapa tuo, miksi sitä kutsutaan, kunhan turvallisuutta johdetaan kokonaisuutena ja ajatuksella.

Kyberturvallisuuslaki asettaa toimijoille useita vaatimuksia, mutta ei anna yksiselitteisiä ohjeita siitä, miten vaatimukset tulee täyttää tai miten niiden täyttyminen osoitetaan.

Kun työterveys- ja työturvallisuus (TTT) kytketään strategiaan, syntyy harvinaisen hyvä diili: Vähemmän tapaturmia ja poissaoloja, enemmän tuottavuutta ja sitoutunutta henkilöstöä – ja päälle parempi maine. Tätä kannattaa katsoa investointina, ei kuluna. Diilin tekemiseksi tarvittavat määrittelyt löytyvät ISO45001-standardista. Diili varmistuu sen sertifioinnissa.

Esko kertoo, kuinka se on rakentanut asiakaslähtöisen, skaalautuvan tavan vastata asiakkaiden kasvaviin tietoturva- ja vaatimustenmukaisuusodotuksiin.

Miten digitaalinen luottamus tehdään todeksi? Approach Cyber ei vain puhu luottamuksesta, he elävät sen. Tämä kyberturvallisuuden asiantuntija rakentaa luottamusta järjestelmällisesti, ihmiskeskeisesti ja läpinäkyvästi. Sertifiointi, yhteistyö ja jatkuva kehittäminen ovat heille osa kulttuuria, joka tukee asiakkaiden mielenrauhaa ja kestävää kasvua.

Mihin suuntaan viedä organisaatiota, jotta se ei vain selviä, vaan kasvaa ja kukoistaa? Tässä kaksi askelta kohti kestävämpää ja laadukkaampaa huomista.

Mitä panostuksia tarvitaan, jotta organisaatiomme olisi vahvempi, kestävämpi – ja kilpailukykyisempi? Juuri nyt on oikea hetki pysähtyä miettimään: mitä haluamme ensi vuodelta? Tässä muutama varma vinkki.

Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuussertifioinnit herättävät monenlaisia mielikuvia. Osa niistä perustuu kokemuksiin – toiset taas sitkeisiin myytteihin, jotka voivat estää organisaatioita tarttumasta kehityksen mahdollisuuksiin. Puretaanpa muutama yleinen harhaluulo.

Sähköautojen latauspisteet ovat yleistyneet viime vuosien aikana, ja niitä on kaupallisessa käytössä maanlaajuisesti arviolta tällä hetkellä kymmeniä tuhansia. Nyt iso osa latauspisteistä on tullut siihen ikään, että on ensimmäisen varmennuksen aika.

Mitä yhteistä on yrityksillä, jotka kasvavat tasaisesti, pitävät asiakkaansa tyytyväisinä ja kehittävät toimintaansa jatkuvasti? Usein taustalta löytyy systemaattinen tapa johtaa laatua – eli laatujärjestelmä.

Mietitkö, mikä on ISO 9001 ja miksi niin moni yritys on sertifioitunut sen mukaan? Et ole yksin. ISO 9001 on maailman tunnetuin laadunhallintastandardi, mutta sen sisältö ja merkitys voivat helposti jäädä epäselviksi — erityisesti, jos aihe ei ole entuudestaan tuttu.

Kiertotalouden käsite vilahtelee yhä useammin otsikoissa, mutta sen merkitys vaihtelee asiayhteyden mukaan. Onko kyse kierrätyksestä, uudelleenkäytöstä vai jostain paljon laajemmasta? Tässä blogissa sukellamme kiertotalouden maailmaan sekä teollisuuden että arjen näkökulmasta – ja kerromme, miten jokainen meistä voi olla osa kestävää muutosta.

Tietoturvallisuus ei ole irrallinen IT-projekti, vaan olennainen osa organisaation johtamista, riskienhallintaa ja palveluiden laatua. Kun tietoturvaa johdetaan osana kokonaisuutta, vältetään siilot ja vahvistetaan luottamusta – niin asiakkaiden kuin sisäisten sidosryhmien keskuudessa.

Tekoälyn käyttö ja tekoälyratkaisut ovat yleistyneet organisaatioissa joskus ennakoimattomallakin tavalla yksilöiden kiinnostuksen vauhdittamana, mutta niiden käyttö edellyttää hallintaa ja valvontaa. Johdon tehtävä on varmistaa, että tekoäly toimii eettisesti, turvallisesti ja lainmukaisesti.

Laitoksen ikääntyessä riski koneiden ja laitteiden alentuneeseen suorituskykyyn, tai jopa vaurioon, kasvaa. Tällöin ajankohtaiseksi kysymykseksi nousee, miten voimme luotettavasti arvioida komponenttien käyttökuntoa ja varautua oikea-aikaisiin korjaus- tai muutostoimenpiteisiin, ja näin säilyttää laitoksen tuotantokyky ja turvallinen käyttö.

Kiwa Suomi tekee yli 100 000 määräaikaislaitetarkastusta vuosittain yhteensä lähes 15 000 eri asiakkaalle. Nyt asiakkaiden avuksi on kehitetty automaatioviestit muistuttamaan laitteiden määräaikaistarkastuksista.

Termi inhimillinen tekijä (Human Factor) on kasvanut yhä suositummaksi, kun teollisuudessa on havaittu, että inhimillinen virhe pikemminkin kuin mekaaninen vika on useimpien tapahtumien ja onnettomuuksien taustalla. Inhimillisten tekijöiden tutkimukseen tai tekniikoihin liittyy psykologiaa, suunnittelua, teollista muotoilua, tilastointia, toiminnan tutkimusta ja antropometriaa *).

Hissit ovat olennainen osa modernia kaupunkielämää, ja niitä käytetään päivittäin tuhansien ihmisten siirtymiseen eri kerrosten välillä. Hissit tarjoavat tehokasta ja mukavaa liikkumista suurissa rakennuksissa, mutta niiden turvallisuus ja toimivuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Siksi hissien säännölliset tarkastukset ovat välttämättömiä.

NIS2-direktiivi, eli EU:n kyberturvallisuusdirektiivin velvoitteet, on astunut voimaan 8.4.2025 ja koskee velvoittavana lukuisia toimialoja. Direktiivin taustalla on Euroopan komission halu parantaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden varautumista kyberuhkiin.