Blogi

Organisaatioilta odotetaan yhä enemmän näyttöä siitä, miten ne tunnistavat ja hallitsevat toimintansa vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Tämän vuoksi myös ISO 14001:2026 korostaa biodiversiteetin huomioimista aiempaa selvästi vahvemmin.

Monet puolustusmarkkinalle pyrkivät yritykset kohtaavat ennemmin tai myöhemmin AQAP:n eli Naton laatuvaatimuksiin perustuvan standardin. Keskeinen kysymys onkin: jos organisaatiolla on jo ISO 9001 -sertifikaatti, kuinka suuri työ AQAP-sertifiointi on?

Jos yrityksenne valmistaa, jalostaa, varastoi, kuljettaa tai muuten käsittelee muovipellettejä, uusi EU:n muovipellettihävikkiasetus voi koskea teitä jo lähivuosina. Teollisuuden raaka-aineena käytettävät muovipelletit ovat kolmanneksi suurin tahattoman mikromuovisaasteen lähteistä ympäristössä. Arvioiden mukaan muovipellettejä päätyy ympäristöön vuosittain jopa 52 000 - 184 000 tonnia. Muovipelletit ovat helposti leviäviä ja hitaasti hajoavia, ja niiden päätyminen luontoon aiheuttaa pitkäaikaisia vaikutuksia luontoon ja ekosysteemeihin ja edelleen ihmisten terveyteen.

Tekoäly ja muut uudet teknologiat voivat tukea ISMS:ää, mutta ne eivät voi korvata kahta asiaa, jotka ovat ISO 27001:n ytimessä: aitoa liiketoimintaymmärrystä ja ymmärrystä standardin tarkoituksesta.

Blogi osa 2: NIS2 ja kyberturvallisuuslaki eivät ole hetkellinen ”harjoitus” tai yksittäinen vaatimusten täyttämisen projekti. Ne ohjaavat organisaatioita kohti strategista kyberturvallisuuden johtamista, jossa riskienhallinta, toiminnan jatkuvuus ja vastuiden määrittely ovat osa normaalia toimintaa ja päätöksentekoa. 

Uusi energiatehokkuuslaki muuttaa pelisääntöjä. Jatkossa velvoitteet eivät määräydy enää ensisijaisesti yrityksen koon, vaan energiankulutuksen perusteella. Energiatehokkuuslain keskeiset päivämäärät lähestyvät: energiakatselmus tulee tehdä 11.10.2026 mennessä, jos energiankulutus ylittää 2700 MWh vuodessa, ja energianhallintajärjestelmä 11.10.2027 mennessä, jos kulutus ylittää 23 600 MWh vuodessa.

Tietojen sekä tietotekniikan suojaaminen ja turvallisuus ovat meidän kaikkien asioita. Tämä koskee työtehtäviimme kuuluvia tietoja, mutta myös kotipostilaatikkoomme paperilla saapuvia laskuja sekä eteisen kaapissa välkehtivää nettiyhteyttä. Meillä jokaisella on oltava ymmärrys vastuullamme, hallinnassamme tai käsittelyssämme olevan tietomassan suorasta tai välillisestä arvosta.

NIS2-direktiivi, eli EU:n kyberturvallisuusdirektiivin velvoitteet, on astunut voimaan 8.4.2025 ja koskee velvoittavana lukuisia toimialoja. Direktiivin taustalla on Euroopan komission halu parantaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden varautumista kyberuhkiin.

Blogi osa 1: Yritysten käyttämät ympäristöväitteet ovat joutuneet viime vuosina tarkempaan tarkasteluun. Kuluttajien tietoisuus kasvaa, ja samaan aikaan EU haluaa puuttua markkinointiin, joka antaa liian positiivisen tai jopa virheellisen kuvan tuotteen ympäristövaikutuksista. Tähän tarpeeseen vastaa EU:n uusi Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (ECGT Direktiivi (EU) 2024/825), joka tuo ensimmäistä kertaa selkeät, koko EU-alueen yhteiset raamit sille, miten yritykset voivat jatkossa käyttää ympäristöväittämiä markkinoinnissaan.

Blogi osa 2: Uusi Vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (ECGT) tuo ensimmäistä kertaa yksityiskohtaiset säännöt sille, millaisia ympäristöväitteitä markkinoinnissa voidaan käyttää – ja millä ehdoilla. Blogin osa 1 käsitteli taustoja, ja nyt pureudumme siihen, mitä muutos tarkoittaa käytännössä. Direktiivin soveltaminen alkaa Suomessa syksyllä 2026, joten alkuvuosi 2026 on valmistautumisen kannalta kriittinen.

Vastuullisuus (ESG: ympäristö, sosiaalinen ja hallinnollinen vastuu) on noussut keskeiseksi teemaksi myös pk-yrityksissä. EU:n uudet raportointistandardit, kuten CSRD ja VSME, ohjaavat yrityksiä kohti läpinäkyvämpää vastuullisuustyötä.

Monessa yrityksessä komeilee yhä kirkkaana tavoitteena nolla tapaturmaa. Näinhän sen kuuluukin olla. Mutta mitä tuo tavoite oikeasti kertoo? Onko saavutettu nolla todella todiste terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä, tai kehittyneestä kulttuurista?

Moni ajattelee johtamisjärjestelmän tarkoittavan ISO 9001 -standardin mukaista laatukäsikirjaa tai sertifikaattia – ja vaikka se onkin hyvä esimerkki, todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta asiasta. Johtamisjärjestelmä on organisaation tapa suunnitella, ohjata, seurata ja jatkuvasti kehittää toimintaansa niin, että tavoitteet saavutetaan ja vaatimukset täyttyvät.

ISO 14001 -standardi tarjoaa yhden maailman tunnetuimmista malleista ympäristöjärjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen – ja sen uusi päivitys on tulossa voimaan vuonna 2026.

Moni yhdistää tietoturvallisuuden ensimmäisenä teknisiin ratkaisuihin – palomuureihin, salaukseen ja tunkeutumis- sekä haavoittuvuustestauksiin. Teknologia on tärkeä osa kokonaisuutta, mutta jos tavoitteena on tietoturvallisuuden hallinta ja mahdollisesti myös sertifioituminen ISO/IEC 27001 -standardia vasten, pelkkä tekninen näkökulma ei riitä.

ISO 9001 -standardi on laadunhallinnan kulmakivi. ISO 9001 sertifiointi on levinnyt laajalle sillä  ISO 9001 -sertifioitu yritys on luotettava, ammattimainen ja kehityshakuinen yhteistyökumppani, jolta voi odottaa tasaista laatua, hyvää palvelua ja jatkuvaa parantamista. Standardit kehittyvät myös ja vuodelle 2026 odotetaan uutta versiota ISO 9001 standardista.

Tekoälyn merkitys yritysten ESG-toiminnassa ja -raportoinnissa kasvaa nopeasti, kun teknologia sulautuu osaksi liiketoiminnan ydintoimintoja. Tekoälyä hyödynnetään laajasti esimerkiksi energiankulutuksen optimoinnissa, markkinoinnissa sekä toimitusketjujen- ja riskienhallinnassa. Kuitenkin sen vastuullinen käyttö on kriittistä, jotta se tukee eettisiä periaatteita ja kestävän kehityksen tavoitteita. ESG-toiminnassa tekoäly kytkeytyy suoraan kaikkiin kolmeen ulottuvuuteen: ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan.

Todellinen turvallisuuskulttuuri syntyy, kun mittarit kuvaavat myös työntekijöiden kokemuksia, ei vain tapahtumia. Ennakoiva tekeminen, merkitykselliset keskustelut ja henkilöstön osallistuminen ovat avaimia vaikuttavaan turvallisuustyöhön. Onko teillä jo käytössä mittarit, jotka kertovat miltä turvallisuus tuntuu – ei vain miltä se näyttää?

Suomessa on yli 400 000 siltaa, joiden turvallisuus on tärkeää kaikille käyttäjille. Kiwa tekee vuosittain tuhansia siltatarkastuksia ja hyödyntää uusinta teknologiaa, kuten dronekuvausta ja tekoälyä, turvallisuuden varmistamiseksi.

Yritysturvallisuus, kokonaisturvallisuus, kokonaisvaltainen riskienhallinta. Samapa tuo, miksi sitä kutsutaan, kunhan turvallisuutta johdetaan kokonaisuutena ja ajatuksella.

Kyberturvallisuuslaki asettaa toimijoille useita vaatimuksia, mutta ei anna yksiselitteisiä ohjeita siitä, miten vaatimukset tulee täyttää tai miten niiden täyttyminen osoitetaan.

Kun työterveys- ja työturvallisuus (TTT) kytketään strategiaan, syntyy harvinaisen hyvä diili: Vähemmän tapaturmia ja poissaoloja, enemmän tuottavuutta ja sitoutunutta henkilöstöä – ja päälle parempi maine. Tätä kannattaa katsoa investointina, ei kuluna. Diilin tekemiseksi tarvittavat määrittelyt löytyvät ISO45001-standardista. Diili varmistuu sen sertifioinnissa.

Esko kertoo, kuinka se on rakentanut asiakaslähtöisen, skaalautuvan tavan vastata asiakkaiden kasvaviin tietoturva- ja vaatimustenmukaisuusodotuksiin.

Miten digitaalinen luottamus tehdään todeksi? Approach Cyber ei vain puhu luottamuksesta, he elävät sen. Tämä kyberturvallisuuden asiantuntija rakentaa luottamusta järjestelmällisesti, ihmiskeskeisesti ja läpinäkyvästi. Sertifiointi, yhteistyö ja jatkuva kehittäminen ovat heille osa kulttuuria, joka tukee asiakkaiden mielenrauhaa ja kestävää kasvua.

Mihin suuntaan viedä organisaatiota, jotta se ei vain selviä, vaan kasvaa ja kukoistaa? Tässä kaksi askelta kohti kestävämpää ja laadukkaampaa huomista.

Mitä panostuksia tarvitaan, jotta organisaatiomme olisi vahvempi, kestävämpi – ja kilpailukykyisempi? Juuri nyt on oikea hetki pysähtyä miettimään: mitä haluamme ensi vuodelta? Tässä muutama varma vinkki.