Nolla tapaturmaa ei aina kerro koko totuutta työturvallisuudesta

Kuvassa Kiwan työntekijöitä

Todellinen turvallisuuskulttuuri syntyy, kun mittarit kuvaavat myös työntekijöiden kokemuksia, ei vain tapahtumia. Ennakoiva tekeminen, merkitykselliset keskustelut ja henkilöstön osallistuminen ovat avaimia vaikuttavaan turvallisuustyöhön. Onko teillä jo käytössä mittarit, jotka kertovat miltä turvallisuus tuntuu – ei vain miltä se näyttää?

Yrityksissä on kipuiltu jo pitkään sen kanssa, miten turvallisuutta pitäisi mitata ja arvioida luotettavasti. Nolla tapaturmaa on monelle kirkas tavoite, ja syystäkin. Työn ei tulisi aiheuttaa kenellekään haittaa. Nolla näyttää hyvältä seinäjulisteissa, vuosikertomuksissa ja PowerPoint-kalvoilla. Mutta kertooko nolla oikeasti terveellisestä ja turvallisesta työympäristöstä vai vain hyvästä onnesta? Pahimmillaan se voi tarkoittaa, ettei kaikki tapaukset edes päädy tilastoihin.

Entä se tuttu laskuri tehtaan portilla: “X päivää ilman tapaturmia”. Onko se henkilöstölle turvaa luova viesti? Vai oikeastaan tuomiopäivän kello, joka vääjäämättä tikittää kohti seuraavaa vahinkoa?

Turvallisuuden johtaminen ei voi perustua pelkästään peruutuspeilin mittareihin, koska silloin ollaan jo myöhässä. Aito turvallisuuskulttuurin kehittäminen vaatii ennakoivaa mittaamista.

Turvallisuus ei ole vain numeroita 

Edistyneemmät organisaatiot mittaavat jo ennakoivasti: seurataan tehtyjen havaintojen, turvallisuuskävelyjen, riskikartoitusten ja koulutusten määriä. Suunta on oikea, ennakoiva tekeminen kannattaa tuoda näkyväksi. Kun nämä määrälliset mittarit suhteutetaan työtunteihin tai suoritteisiin, voimme tarkkailla ennakoivan tekemisen taajuutta. Joissain yrityksissä raportointia vauhditetaan palkitsemiskäytännöillä.

Mutta mittaammeko todella vaikuttavuutta vai sitä, mitä on helppo laskea? 

Numerot kertovat volyymista, mutta eivät aina laadusta. Kumuloituvatko havainnot konkreettisiksi toimenpiteiksi? Ovatko turvallisuuskeskustelut merkityksellisiä vai pelkkiä rutiineja tai onko koulutus vain suoritus?

Mittaa myös kokemusta, älä vain toimintaa 

Turvallisuuden aito kehittäminen alkaa vasta, kun mukana on henkilöstön näkökulma. Mitä ihmiset kokevat, näkevät ja tuntevat arjessa? Saavatko he riittävästi tietoa ja onko heillä tarvittavaa osaamista? Luottavatko he, että johto kuuntelee ja reagoi? Uskaltavatko he nostaa esiin riskejä ilman pelkoa seuraamuksista? 

Parhaimmillaan henkilöstö on aktiivinen toimija prosessin jokaisessa vaiheessa, joka tuo luotettavuutta, osallisuutta, laadukkaampaa tietoa ja vaikuttavuutta.

Käytännössä hyväksi todettuja esimerkkejä henkilöstön kokemuksen mittaamisesta: 

  • Pikapalautteet turvallisuustoimista: koettiinko turvallisuustuokio aidosti hyödylliseksi?  
  • ”Ovensuukyselyt”: Kuinka turvalliseksi koit työpaikkasi tänään? 
  • Henkilöstön pulssikyselyt: Muutama nopea kysymys esimerkiksi henkilöstön kokemuksesta johdolta saamastaan tuesta. 
  • Koulutuspalautteet: Oliko koulutus merkityksellinen omalle työlle vai vain pakollinen suoritus? 
  • Turvallisuustoiminnan osallistumisaste: Kuinka moni osallistuu aktiivisesti turvallisuustoimintaan

Nämä eivät kerro vain mitä on tehty, vaan myös, miltä toiminta tuntuu työntekijöiden näkökulmasta. 

Miten teidän kulttuurinne näkyy mittareissa? 

Paras mittaristo kuvaa myös tekemisen laatua ja henkilöstön kokemusta. Jos numerot näyttävät vihreää mutta “sisäinen asiakastyytyväisyys” huutaa punaista, on se selkeä merkki pysähtyä ja arvioida tilannetta.

Toimenpiteiden ja hallintajärjestelmän vaikuttavuuden arviointi on myös yksi keskeinen vaatimus ISO 45001 -standardissa. Oikein valituilla mittareilla vaatimustenmukaisuuden osoittaminen helpottuu mutta niiden valinta edellyttää ymmärrystä organisaation omasta kulttuurista. Tämän tueksi olemme Kiwalla kehittäneet menettelyjä mm. toiminnan nykytason kartoittamiseen. Niiden avulla organisaatio saa näkyväksi vahvuutensa ja kehityskohteensa, ja pystyy tunnistamaan juuri ne työkalut ja mittarit, jotka auttavat pääsemään toiminnan kehittämisessä eteenpäin. 

Asiantuntijamme auttavat työkalujen ja mittarien valinnassa ja käyttöönotossa, olipa kyse sitten ylimmän johdon turvallisuuskulttuurityöpajasta, esimiesten valmentamisesta merkityksellisten turvallisuuskävelyjen tekemiseen tai vaikka turvallisuushavaintojen merkityksen kirkastamisesta henkilöstölle.

Turvallisuuden tunne ei synny pelkästään numeroista, vaan yhteisestä kokemuksesta. 

Milloin te viimeksi pysähdyitte mittaamaan, miltä turvallisuus teillä oikeasti tuntuu? 

Kiwa Impact on laatusovellus, jossa seuraat ja hallitset yrityksen prosesseja.

Kiwa Impact – Helppokäyttöinen turvallisuus-, ympäristö- ja laatusovellus

Kiwa Impact™ on Suomessa kehitetty mobiilisovellus turvallisuus-, ympäristö- ja laatuprosessien hallintaan sekä seurantaan. Se on pilviteknologiaan perustuva SaaS-ratkaisu, jonka käyttöönotto on nopeaa ja helppoa. Sen avulla kehität turvallisuustoimintaasi, vähennät kustannuksia ja parannat tehokkuutta kokonaisvaltaisesti.

Turvallisuuskulttuurin mittaaminen

Turvallisuuskulttuuri on perusta koko yrityksen turvallisuudelle. Se vaikuttaa arkeen näkyvästi ja näkymättömästi, ja määrittää, miten turvallisesti työtä tehdään. Hyvä turvallisuuskulttuuri tukee hyvinvointia, tehokkuutta ja laatua – ja onneksi siihen voidaan vaikuttaa yhdessä.

Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmän sertifiointi (ISO 45001)

ISO 45001 on kansainvälinen standardi työterveys- ja työturvallisuuden (TTT) järjestelmälliseen johtamiseen. Se perustuu riskienhallintaan, henkilöstön osallistamiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on ehkäistä työperäiset tapaturmat ja terveyshaitat, vahvistaa turvallisuuskulttuuria ja parantaa organisaation suorituskykyä.