Huomisen menestyjä on vastuullinen

”Vastuullisuus on sanana jotenkin kuumottava, loppupeleishän se on vain niit pienii päätöksii”, sanoo rumpali Jussi69 Arlan uudessa Luonnollista -mainoksessa.

Ruokaketjussa vastuullisuus yhdistetään usein kestävään kehitykseen ja vastuullisuuden yhteydessä puhutaan etenkin hankintaketjun osalta eettisyydestä ja läpinäkyvyydestä, jossa jäljitettävyydellä on merkittävä osa. Vastuullisuudesta on suomalaisessa ruokaketjussa puhuttu jo pitkään ja ruokaketjussa on tehty jo vuosia vastuullisuustekoja. Itsekin olen aikaisemmissa työrooleissani elintarviketeollisuudessa päässyt kehittämään ravitsemuksellisesti parempia tai pakkausteknisesti ympäristöystävällisempiä tuotteita, todistamaan kasvinsuojeluaineiden vastuullista käyttöä alkutuotannossa, saantojen parantumista tehtaalla raaka-aineiden muuttuessa syötäväksi lopputuotteeksi, puhtaan veden ja energian säästeliäämpää käyttöä per tuotettu kilo sekä työterveys- ja työturvallisuusasioiden jatkuvaa kehittymistä. Päässyt näin tekemään ja näkemään käytännössä näitä pieniä vastuullisempia valintoja ja päätöksiä.

Elintarvikealan vastuullisuustavoitteet

Elintarvikealan kansainväliset toimijat viittaavat vastuullisuustyössään sitoutuneensa Rion konferenssista vuonna 2012 alkunsa saaneeseen The 2030 Agenda for Sustainable Development -ohjelmaan. Agenda 2030 on Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen kestävän kehityksen toimintasuunnitelma, joka rakentuu 17:sta Sustainable Development Goals (SDG) -tavoitteesta. Kansallisella tasolla Suomi toimeenpanee globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa muun muassa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen ”Suomi jonka haluamme 2050” kautta. Myös ISO -standardikokoelmassa on lukuisia standardeja, jotka vaikuttavat SDG-tavoitteisiin, ja antavat ohjeita siitä, kuinka yritykset ja organisaatiot voivat toimia eettisellä ja läpinäkyvällä tavalla, edistäen kestävää kehitystä. Näihin standardeihin voi tutustua ISO-organisaation sivuilla klikkaamalla kutakin tavoitetta: https://www.iso.org/sdgs.html.

Ruokaketjun ISO-standardit

Ruokaketjulle ISO -standardikokoelmassa on yli 1 600 standardia, joiden tarkoituksena on luoda luottamusta elintarvikkeisiin, parantaa alkutuotannossa käytettäviä menetelmiä ja edistää kestävää ja eettistä ostamista. Näistä Suomessa tunnetuimpia ovat elintarviketurvallisuuden hallintaa koskevat ISO 22000 -perheen standardit sekä toiminnan ympäristövaikutusten hallintaa koskeva ISO 14001. Uudempia tuttavuuksia toimialalla edustavat ISO 26000 (sosiaalinen vastuu) ja ISO 20400 (kestävät hankinnat), jotka edistävät sosiaalisesti vastuullista toimintaa, eettisiä työolosuhteita ja ostokäytäntöjä koko ketjussa. Lisäksi parhaillaan valmistellaan uutta teknistä standardia ISO/DTS 26030 sosiaalisen vastuun soveltamisesta ruokaketjussa (Social responsibility and sustainable development - Guidance on using ISO 26000:2010 in the food chain). Niin ikään eettisten väitteiden käyttämiseen on julkaistu elokuussa 2019 uusi kiinnostava ISO/TS 17033:2019 Ethical claims and supporting information — Principles and requirements. On myös lukuisia yksityisiä tai yhteisöjen ylläpitämiä ohjeistoja ja ohjelmia, jotka auttavat osoittamaan ja rakentamaan vastuullista ruokaketjua. Näistä mainittakoon esimerkiksi MSC/ASC, Reilu kauppa, UTZ, Rainforest Alliance ja RSPO.

Miten aloittaa vastuullisuuden kehittäminen

Eli tarjontaa löytyy, kun vaan tietää mitä etsii. Etsinnän alkuun voi päästä tekemällä ISO -sertifioiduille yrityksille tuttua toimintaympäristön analyysiä vastuullisuuden näkökulmasta ja miettimällä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin:

• Millaisista osa-alueista toimintamme vastuullisuus koostuu? Millainen on meidän koko arvoketjumme pellolta pöytään? Apuna mietinnässä voi käyttää Ruokatieto Yhdistys ry:n materiaalia (linkki lähteissä), jonka mukaan vastuullisuuden seitsemän ulottuvuutta ovat ympäristö, tuoteturvallisuus, ravitsemus, työhyvinvointi, eläinten hyvinvointi, paikallisuus ja taloudellinen vastuu.
• Millaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vastuita ja velvollisuuksia näihin tunnistettuihin osa-alueisiin liittyy?
• Millaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia vaatimuksia sidosryhmät ovat meille asettaneet?
• Miten nämä vastuullisuuden osa-alueet kytkeytyvät organisaation prosesseihin?
• Mihin näistä vastuullisuuden osa-alueista meillä on eniten tai vähiten omaa vaikutusvaltaa? Mihin tarvitsemme onnistuaksemme myös sidosryhmien sitoutumista?
• Mitä haluamme saavuttaa vastuullisuustyöllämme ja miten se näkyy toiminnassamme (missio ja tavoitteet)? Mihin olemme jo panostaneet ja mihin haluaisimme panostaa seuraavaksi?
• Sisältyykö joihinkin vastuullisuuden osa-alueisiin merkittäviä maineriskejä?
• Mistä vastuullisuuden osa-alueista haluaisimme tai pystyisimme viestimään?

Vastuullisuus tuo menestystä

Kestävä tulevaisuus tarvitsee edelleen ekologisten, sosiaalisten ja taloudellisten tarpeiden tasapainottamista. Omaan mieleeni on syöpynyt Virgin Groupin perustaja Richard Bransonin kiteytys Nordic Business Forumissa vuonna 2017. Hänen mukaansa huomisen menestyjä

• välittää ihmisistä,
• välittää ympäristöstä ja
• välittää yhteiskunnasta, jossa elämme.

Eli sanalla sanoen, huomisen menestyjä on vastuullinen.

Lähteet:

Contributing to the UN Sustainable Development Goals with ISO standards https://www.iso.org/files/live/sites/isoorg/files/store/en/PUB100429.pdf

Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet. https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus https://kestavakehitys.fi/sitoumus2050

Ruokatieto. Vastuullisuus ruokaketjun kilpailuetuna. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/opettajien-materiaali/korkeakoulut

Kirjoittaja on Kiwa Inspectan tuoteryhmäpäällikkö ja pääarvioija (FSSC22000, ISO22000, ISO9001, ISO14001). Teija navigoi sujuvasti toimialaosaamisen ja elintarvikealan standardien viidakossa, tulkkaa standardisisältöjä yrityksen toimintatavoiksi, vaikuttaa alan asiantuntijatyössä, kouluttaa ja auttaa viidakossa samoilevia. Seuraa Teijaa Twitterissä ja LinkedInissä.