Kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden oltava CE-merkittyjä
Eurooppalaisen EN 1090 -standardin siirtymäaika päättyi Suomessa heinäkuussa 2014. Siirtymäajan loppumisestakin on siis kulunut yli vuosi, joten nopeasti voisi olettaa kaikkien kantavien teräs- ja alumiinirakenteiden valmistajien jo sertifioineen valmistusprosessinsa. Näin ei kuitenkaan ole, toteaa Inspecta Sertifiointi Oy:n metallituotteiden tuotepäällikkö Unto Kalamies.
Merkintäpakkoa laiminlyödään suotta
Erilaiset standardit ulottuvat laajalle alueelle jokapäiväistä elämää. Ne varmistavat tuotteiden ja menetelmien sopivuuden niille tarkoitettuun käyttöön ja ympäristöön sekä yhteensopivuuden toisiinsa nähden. Rakennusalan Euroopan-laajuisilla standardeilla pyritään erityisesti lisäämään turvallisuutta ja poistamaan kaupan teknisiä esteitä tuotteiden vapaan liikkumisen edistämiseksi. Aikaisemmin rakennustuotannossa vallinneiden kansallisten luokittelujen aikana vientikauppaa harjoittavat yritykset ovat joutuneet hyväksyttämään ja jopa testauttamaan tuotteet kunkin valtion omien vaatimusten mukaan, mikä on aiheuttanut turhia kuluja ja vaikeuksia markkina-alueen laajentamisessa. Sertifioinnin tuoman CE-merkinnän turvin yritys voi markkinoida tuotteitaan ja osaamistaan koko Euroopan talousalueella, mikä edistää rakennusalan tuottavuutta. CE-merkintä on myös oivallinen ”työkalu” rakennusprojektin vaiheissa: sen olemassaolo on helppo varmentaa, poistaen aiemman tarpeen tehdä työläitä asiakirja- ym. selvityksiä.
Rakennustuoteasetuksen myötä sellaisten tuotteiden, joille on olemassa harmonisoitu tuotestandardi, vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa ei voi olla käytössä muita menetelmiä kuin CE-merkintä. Käytännössä on voimassa CE-merkintäpakko tuotteille, jotka kuuluvat EN 1090 -standardin sopimusalaan. EN 1090 -sertifikaatin ja CE-merkinnän hankinta on siis välttämättömyys, mikäli yritys aikoo edelleen toimittaa kantavia teräs- tai alumiinirakenteita. Unto Kalamiehen mukaan rakennusalan kentältä on kuulunut viestejä siitä, että toimintaa harjoitetaan mahdollisesti yhä ilman sertifikaattia. Rakennusprojektin aikana esille tulevat laiminlyönnit voivat kuitenkin pahimmillaan aiheuttaa vakavia hankaluuksia, häiriöitä ja viiveitä, joten on ehdottomasti myös rakennuttajan etu, että asiat on hoidettu mallikelpoisesti ja rakenteiden merkinnät ovat kunnossa.
Vasta 350 myönnettyä sertifikaattia
Inspecta Sertifiointi sai hyväksynnän EN 1090 -sertifiointiin ja kirjoitti ensimmäisen sertifikaatin syksyllä 2011. Vuosi 2012 oli suhteellisen hiljaista, seuraavana vuonna tahti kiihtyi ja vuonna 2014 käynnistyi sitten iso rumba siirtymäajan lähestyessä loppuaan. Kalamies kertoo vuosi taaksepäin sertifioinnissa vallinneen varsin hektisen vaiheen, mikä on jo helpottunut merkittävästi, vaikkakin tiedusteluja ja tarjouspyyntöjä tulee tasaiseen tahtiin. Kaiken kaikkiaan Inspecta Sertifiointi on myöntänyt noin 350 EN 1090 -sertifikaattia. Arvio kokonaistarpeesta liikkuu markkinasuhdanteista riippuen 500 – 1000 yrityksen lukemissa, joten kaikilla sitä ei todellakaan vielä ole.
Suomen Inspectalla työskentelee metallituotesertifioinnin parissa viisi pätevöitynyttä asiantuntijaa, Ruotsissa saman verran ja myös Norjassa harjoitetaan toimintaa. Kaikki sertifikaatit kirjoitetaan kuitenkin Suomesta käsin. Unto Kalamies kertoo, että sertifiointiprojekti käynnistyy yleensä asiakkaan taholta tulleesta yhteydenotosta. Ensimmäiseksi selvitetään pelisäännöt ja yleiset edellytykset, joiden mukaan asiakas voi arvioida tilanteensa. Toisinaan tehdään asiakkaan luona esiauditointi oleellisten puutteiden kartoittamiseksi, mutta yleensä asiakas saattaa järjestelmän sellaiseen kypsyysasteeseen, että on mahdollista suorittaa alkutarkastus. Tarkastuksessa havaittujen poikkeamien korjaaminen hoituu yleensä kirjeenvaihdolla, mutta tapauksesta riippuen voi uusi tarkastus olla tarpeen. Prosessi voi asiakkaasta riippuen kestää viikosta kuukausiin, Inspectan puolesta sertifikaatti kirjoitetaan nopeasti kun poikkeamat on todettu korjatuiksi.
Suomalaisyrityksillä hyvät edellytykset
Yrityksestä riippuen sertifiointiprosessi vaatii erilaista panostusta laadunhallintajärjestelmään ja henkilöstön osaamistasoon. EN 1090 -standardissa keskeisiä osa-alueita ovat mm. erilaisten hitsausmenetelmien, materiaalien paksuuksien ja lujuuksien hallinta sekä prosessien kelpuuttaminen ja ohjeistukset. Suomessa yrityksillä on laadukkaan koulutuksen myötä kuitenkin hyvät perusedellytykset sertifikaattiin vaadittavan laadun tuottamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Unto Kalamies ja Inspecta Sertifiointi kehottavat nyt mattimyöhäisiäkin tarttumaan toimeen ja ottamaan yhteyttä liiketoiminnan jatkumisen mahdollistamiseksi. Hyvänä ponnistuslautana sertifiointitarpeesta epätietoiselle yrittäjälle toimii Teräsrakenneyhdistyksen ylläpitämä FAQ-palsta.