Kenelle sertifioitu johtamisjärjestelmä sopii?
Kokemuksesta tiedän, että hyvienkin asioiden jatkuva noudattaminen on välillä vaikeaa. Kaidalla tiellä kulkeminen vaatii suunnitelmallisuutta, tukea ja tapojen muodostamista - näin myös johtamisessa. Oli kyseessä sitten itsensä tai yrityksen johtaminen, ei kehitystä tapahdu ilman tavoitteiden asettamista ja niiden seurantaa. Tässä on usein ulkopuolisesta tuesta ja seurannasta paljon apua. Hyväksi havaittuja malleja kannattaa aina hyödyntää. Miksi pyörää keksitään niin usein uudelleen?
Taannoin uutisoitiin, että suomalaisista TOP 1000 -yrityksistä 62 prosenttia käyttää ISO 14001 -standardia ympäristöasioiden johtamisen viitekehyksenä (FIBS yhteiskuntavastuukysely 2016). Järjestelmällisen johtamisen puolestapuhujana koen tuloksen mielenkiintoisena ja rohkaisevana: menestyvät yritykset hyödyntävät standardin etuja. Ainakin ympäristöasioiden osalta. Vastaavaa tutkimustietoa ei ole laajimmin käytettävissä muiden standardien kuten esim. yleisen laadunhallinnan, ISO 9001 -standardin, käyttöasteesta. Miten johdetaan siis kaikkia niitä yrityksiä, jotka jäävät tulosten ja tutkimusten ulkopuolelle?
Kun yritys on sertifioitu em. standardeja vasten (2015 päivitetyt versiot), voin olla varma, että se sitoutuu hyviin johtamiskäytäntöihin ja asiakaskeskeisyyden kehittämiseen. Yrityksen johdon tulee määrittää asiakkaiden vaatimukset,organisaatiota koskevat lait, riskit ja mahdollisuudet, jotka voivat vaikuttaa tuotteiden sekä palveluiden vaatimuksenmukaisuuteen ja kykyyn lisätä asiakaskeskeisyyttä.
Laadunhallintastandardi ISO 9001 esimerkiksi edellyttää, että johto kantaa vastuun laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuudesta, asettaa organisaation strategian mukaiset laatutavoitteet, varmistaa resurssien riittävyyden, viestii miten tärkeätä on noudattaa laadunhallintajärjestelmän vaatimuksia ja ohjaa ihmisiä lisäämään laadunhallintajärjestelmän vaikuttavuutta tukemalla heitä siinä.
Yllä kuvatut vaatimukset ovat kaukana rakettitieteestä ja lähempänä talonpoikaisjärkeä, jota minkä tahansa kokoinen yritys voisi hyödyntää. Kuka uskaltaa väittää, että yrityksen ei tarvitse tuntea toimintaympäristöään eikä sidosryhmiensä tarpeita ja odotuksia tai että se on koosta riippuvaista. Miksi tutkimustulokset eivät siis ole vielä korkeammalla?
Standardin mukaisen johtamisjärjestelmän hyödyntämättä jättämiseen ja jatkuvaan noudattamiseen voi löytyä monia syitä. Ratkaisuja löytyy kuitenkin yksinkertaisesti yksi. Yrityksen tai tuotteen sertifioinnissa arvioidaan, miten yritys noudattaa itse asettamiaan ja standardin vaatimuksia. Asettamalla kulloinkin oikeita kysymyksiä sertifioinnin arviointiprosessissa, autetaan yritystä tai organisaatiota oivaltamaan, miten kehittää toimintaansa. Tämä luo läpinäkyvyyttä johtamiseen.
Törmätessäni usein työssäni otsikon mukaiseen kysymykseen, pohdin, miksei vastaus ole suorastaan itsestäänselvyys. Uskallan väittää, että hyvät toimintatavat ja mallinnettu johtaminen sopii kaikille yrityksille. Todisteena tästä olkoon esimerkiksi R&D Harri Aalto – yhden hengen konsulttiyritys, jonka johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001:2015 standardin vaatimuksia vasten.
Blogin kirjoittaja on Inspectan sertifiointipalvelujen myyntipäällikkö Roger Andréasen.