Kolme askelta energiatehokkaaseen ilmanvaihtoon

Elämme aikoja, jolloin tulevaa talvea silmällä pitäen on haettava kaikki mahdolliset energiansäästön mahdollisuudet. Ilmanvaihto on yksi rakennusten suurimmista energiankuluttajista, suoraan ja välillisesti. Takavuosina ja -vuosikymmeninä kerrytetty tieto kuitenkin kertoo karua tarinaa siitä, että liialla säästämisellä saadaan pahimmillaan aikaiseksi mittavat vahingot. Miten ilmanvaihtoa voi siis säästää turvallisesti?

Perustiedot laitteistosta ja sen säädöistä

Ensimmäisenä on varmistuttava, että perustiedot ilmanvaihtolaitteistosta ja sen säädöistä ovat tiedossa. Minkälaisen automaation takana ilmanvaihto on? Miten sitä ohjataan? Onko koneissa taajuusmuuttajat, jotta säätöä voidaan helpommin tehdä? Ovatko likaisten tilojen poistot myös säädettävissä? Mitkä ovat koneiden palvelualueet? Nämä ja monet muut tiedot ovat tyypillisesti hallussa kiinteistön hoitajalla. Kuitenkin jos tieto huollossa ei ole ajan tasalla, perustiedot tulee kartoittaa. Tietojen kartoittamiseen voidaan myös käyttää ilmanvaihdon kuntotutkimusta, josta on olemassa myös kevennetty malli.

Huomioi tilojen käyttö

Kun perustiedot ja sitä kautta säätömahdollisuudet ovat tiedossa, tulee säätömahdollisuuksia pohtia myös tilojen käytön kautta. Ovatko tilat käytössä ympäri vuorokauden tai esimerkiksi pelkästään arkipäivisin virka-aikaan? Voidaanko tilojen käyttäjiä ohjata esimerkiksi tilapäisesti kokonaan etätyöhön, tai voidaanko niitä työntekijöitä, joiden työtä ei voi tehdä etänä, ohjata samoihin tiloihin saman ilmanvaihtokoneen palvelualueelle.

Tilojen olosuhteet ja mahdollinen kosteuskuorma

Kolmantena kokonaisuutena tulee pohtia myös tilojen olosuhteita, jotka väistämättä muuttuvat ilmanvaihtoon puututtaessa. Mikäli tilojen käyttöä jatketaan mutta ilmanvaihdosta tingitään, huoneilman kosteuskuorma kasvaa. Osa rakenteista kestää kosteuskuorman kasvun ongelmitta, mutta esimerkiksi ilmatiiveydeltään heikoissa rakenteissa kosteuden tiivistymisen riski rakenteen sisällä saattaa kasvaa. Näitä muutoksia voidaan selvittää rakennusterveysasiantuntijan avulla ja esimerkiksi suorittamalla kriittisiksi koetuissa tiloissa huoneilman kosteuden ja lämpötilan seurantamittauksia.

Myös ilman riittävyys saattaa nousta kysymykseksi. Huoneilmasta voidaan seurata esimerkiksi hiilidioksidipitoisuutta, jota voidaan verrata sisäilmastoluokituksen vertailuarvoihin, ja siten todeta ilmanvaihdon riittävyys pienemmilläkin ilmamäärillä. Lisäksi oma kokonaisuutensa on rakennuksen painesuhteet, joiden epätasapainosta seuraa erilaisia haasteita viemärinhajuista rakenteiden kosteuskuorman kasvuun.

Toisaalta ilmanvaihtuvuuden vähentäminen saattaa vähentää tiloissa koettua vedon tunnetta, jolloin huoneilman lämpötilaa päästään laskemaan tilojen käyttömukavuuden kärsimättä ja siten saavuttamaan lisää energiansäästöä.

Toimi harkiten ja tee yhteistyötä tilojen käyttäjien kanssa

Kaiken kaikkiaan säästöt ilmanvaihdosta tulisi tehdä harkiten ja myös ylläpitäen kommunikaatiota tilojen käyttäjien kanssa. Mahdolliset toimet on hyvä tiedottaa tilojen käyttäjille, sekä toimien että niiden vaikutusten osalta. Energiansäästö tässä tilanteessa tehdään ennen kaikkea yhteistyöllä.

Me Kiwalla tarjoamme asiantuntija-apua kaikkiin rakennusten haasteisiin. Tavoitat kaikki palvelumme ja asiantuntijamme asiakaspalvelumme kautta puhelimiste 010 521 600 tai sähköpostilla fi.asiakaspalvelu@kiwa.com.