Korruption torjunta on osa (etenkin rakennus)yrityksien sosiaalista vastuullisuutta

Sosiaalinen vastuullisuus on sitä, että huomioidaan oman ja yrityksen toiminnan vaikutukset ihmisiin ja heidän yhteisöihinsä. Vastuullisuus on siis oikeudenmukaista, luotettavaa ja yhteiskunnan vaikutukset huomioivaa liiketoimintaa, joka torjuu myös vallan väärinkäyttöä. Yhteiskunnan vaikutuksien huomioiminen korostuu etenkin korruptio-alttiilla rakennusalalla.

 

Vaikutusvallan väärinkäyttö on korruptiota

Korruptio vaikuttaa yhteiskuntaamme negatiivisesti: se hidastaa taloudellista kehitystä, vääristää verovarojen käyttöä, lisää eriarvoisuutta ja ympäristötuhoja sekä heikentää demokratiaa. Vaikka usein toisin luullaan, korruptiota esiintyy myös Suomessa. Yleensä kysymys on kuitenkin katutason korruption sijaan yhteiskunnan rakenteisiin ja verkostoihin piiloutuvasta korruptiosta, jota on hankala havaita ja tunnistaa.

Suomen Poliisin määritelmän mukaan korruptio on vaikutusvallan väärinkäyttöä edun tavoittelemiseksi. “Korruptio esiintyy usein epäeettisten etuuksien antamisena ja ottamisena, eturistiriitoina ja suosimisena sekä epäeettisenä päätösten valmisteluna. Yleensä korruptio rinnastetaan rahan, palvelun tai muun edun antamiseen tai vastaanottoon vastuullisessa asemassa olevalle henkilölle vastapalvelun toivossa.”

Rakennusala on kansantaloutemme merkittävä hyvinvoinnin tuottaja mutta myös korruption riskialue

Rakentaminen on kansantaloutemme yksi keskeisimmistä kannattelevista voimavaroista ja rakennusalan vaikutus bruttokansantuotteeseemme on merkittävä. Rakentaminen tuottaa verotuloja yhteiskunnallemme sekä luo lukuisia työpaikkoja ja sitä kautta toimeentulon sadoille tuhansille ihmisille. Lisäksi rakennushankkeet ovat hyvin paikkasidonnaisia, eikä itse rakennustyöhön liity juurikaan kansainvälistä kilpailua. Paikkasidonnaisuus tarkoittaa myös sitä, että usein yksittäiset rakennushankkeet kulminoituvat paikallistasolla ja tuovat alueelle työllisyyttä, elinvoimaa ja vaikuttavat suoraan kuntatalouteen.

Valitettavasti kuitenkin rakennusalaa pidetään Oikeusministeriön mukaan yhtenä korruption keskeisenä riskialueena. Hankinnoista ja urakoista päättävät henkilöt ovat usein asemassa, jossa he pystyvät vaikuttamaan taloudellisesti merkittäviin hankkeisiin. Näiden henkilöiden kohdalla on tärkeää panostaa korruptiota ehkäiseviin toimiin, kuten toiminnan läpinäkyvyyteen sekä sidonnaisuuksien ilmoittamiseen ja valvontaan. Vastuullisuutta on varmistaa oman toiminnan lisäksi yrityksen arvoketjun ja toimittajaverkoston läpinäkyvä ja vastuullinen toiminta.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yrityksen vastuullisuustyössä

Vastuullinen rakentaminen ja vastuullisten toimintamallien kehittäminen vaativat hyvin suunniteltua ja johdettua toimintaa. Vastuullinen rakentaminen vaatii työtä, joka alkaa jo ennen rakentamishankkeen aloittamista. Oman vastuullisuusstrategian suunnittelussa voi hyödyntää ajatuksia YK:n jäsenmaiden vuonna 2015 sopimasta kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ja tavoitteista eli Agenda 2030:stä. Nämä tavoitteet ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuosina 2016–2030. Agenda 2030 pyrkii kestävään kehitykseen niin talouden, ihmisten hyvinvoinnin kuin ympäristönkin kannalta.

Yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista on vähentää merkittävästi korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. Lahjuksia maksaneiden yritysten osuudeksi arvioitiin vuosina 2015–2016 maailmanlaajuisesti 18 prosenttia. Vastaavat prosenttiosuudet olivat matalan tulotason maissa 25 ja korkean tulotason maissa neljä.

Yrityksillä on keskeinen rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. On tärkeää, että yritykset tunnistavat todellisen yhteyden oman toimintansa, tuotteidensa ja ratkaisuidensa vaikutusten ja kestävän kehityksen tavoitteiden välillä.