Sisäilmatutkimuksen työkalupakki löytää kiinteistön ongelmat

Suomalaisen rakentamisen maine ei ole lokakuussa 2018 julkaistun Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen perusteella enää kovin kummoinen (kts. linkki uutiseen artikkelin lopussa). Erityisen suurena rakentamisen ja asumisen laatua heikentävänä asiana pidetään kosteus- ja sisäilmaongelmia. Minkälaisilla työkaluilla sisäilman laatua voidaan tutkia, jotta ongelmiin voidaan tarttua?

- Kun epäilys sisäilmaongelmasta on työpaikalla tai taloyhtiössä syntynyt, kannattaa asiaan puuttua välittömästi. Tärkeimmät työkalut löytyvät osaavan sisäilma-asiantuntijan työkalupakista. Ennen varsinaisten tutkimusten ja näytteenottojen aloittamista on varmistettava, että tutkimuksen lähtökohdat ovat kunnossa. Ilman huolellisia esiselvityksiä ja kyselytutkimuksia ei välttämättä tiedetä, mitä kiinteistössä ollaan tutkimassa. Kunnollinen tutkimussuunnitelma on siksi välttämätön, jotta sisäilmatutkimuksesta saadaan kaikki hyöty irti, toteaa Kiwa Inspectan rakennusterveysasiantuntija Henri Käyrä.

Hän on perehtynyt kiinteistöihin ja niiden rakenteisiin liittyviin tutkimuksiin lähes 10 vuoden ajan. Käyrä työskentelee rakennusterveyspalveluiden tuotevastaavana ja on ollut vuosia kehittämässä sisäilmaan liittyvää tutkimustoimintaa ja seurannut alan kehitystä.

Sisäilmatutkimuksen työkalupakki on räätälöitävä kiinteistön tarpeiden mukaan

Kiinteistöjen sisäilmaongelmille voi olla monia erilaisia syitä. Riittämätön tai väärin säädetty ilmanvaihto on eräs keskeinen tekijä, mutta ei ainoa syyllinen tai epäilty.

- Tilojen siisteys, ilmatiiveys, mikrobivauriot, teolliset villakuidut, kemialliset päästöt, lämpöviihtyvyysongelmat ja kuiva sisäilma. Listassa on mainittu tyypillisimpiä tutkimuksessa selvitettäviä asioita. Usein sisäilmaongelmat johtuvat kuitenkin useamman tekijän yhteisvaikutuksesta. Lisäksi ihmiset reagoivat eri ärsykkeisiin eri tavalla, muistuttaa Käyrä.

Jos sisäilmaongelmia alkaa esiintyä ja tiloissa oleskelevat ihmiset alkavat oireilla, on syytä käynnistää tutkimukset.
- Ensin selvitetään kohteen taustatiedot ja pyritään saamaan tilasta ja tilanteesta mahdollisimman tarkka ongelmakuvaus. Ongelmakuvauksen avulla tutkimukset pystytään kohdistamaan juuri niihin asioihin, mihin ennalta saatu oirekuvaus viittaa. Kaikkia mahdollisia haittatekijöitä ei kannata tutkia kerralla. Johdonmukaisella lähestymistavalla saavutetaan yleensä paras lopputulos ja myös tutkimuskustannukset pysyvät silloin hallinnassa. Vaikka tutkimusmenetelmät ovat pääpiirteittäin samantyyppisiä, on jokainen kohde ja siihen suositeltava sisäilmatutkimus kuitenkin erilainen, toteaa Käyrä.

Tärkein työkalu on tutkija itse

Sisäilmatutkimuksen työkalupakki sisältää muun muassa kyselytutkimuksia, eri laajuisia tutkimuspaketteja ja mittauksia sekä näytteiden analysointia kiinteistölaboratoriossa. Varsinaisina fyysisinä tutkijan työkaluina ovat usein kevyet kentällä kuljetettavat mittalaitteet, kuten esimerkiksi kosteusmittarit, paine-eromittari, merkkisavut, lämpökamera, olosuhdemittarit ja tietokone. Lisäksi selvitystyössä ovat usein apuna erilaiset mittaukset, joiden tulkinta tehdään kiinteistölaboratoriossa. Näitä ovat muun muassa pölynkoostumus- ja kuitupitoisuusmittaukset, mikrobinäytteet materiaaleista, pölystä ja ilmasta sekä kemiallisten päästöjen mittaaminen ilmasta, materiaaleista tai materiaalien pinnoista.

Tärkein tekijä työkalupakissa on kuitenkin aina pakinkantaja, eli tutkija itse.

- Menetelmiä ja tutkittavia asioita on useita, kiinteistöt ovat erilaisia ja sisäilman tutkimusmenetelmiin sisältyy haasteita. Tutkijan on pystyttävä valitsemaan oikeat työkalut oikeaan kohteeseen. Meillä Kiwa Inspectassa työskentelee sisäilmatutkimuksien parissa noin 30 tutkijaa, joista monet ovat todellisia moniosaajia. Sisäilman lisäksi he tutkivat myös monia muita kiinteistöihin liittyviä asioita, kertoo Käyrä.

Useita satoja sisäilmatutkimuksia vuosittain

Sisäilmatutkimuksia tehdään Kiwa Inspectassa vuosittain useita satoja. Niiden tekeminen kestää lyhimmillään vain muutamia päiviä, mutta laajassa tutkimuksessa aikaa koko prosessin läpivientiin voi kulua useampia kuukausia.

- Usein tutkimuksien edetessä havaitaan ensisijaisen ongelmaepäilyn lisäksi myös muita mahdollisia sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä. Näissä tapauksissa tutkimuksia joudutaan laajentamaan. Vain syyt selvittämällä voidaan poistaa ongelmat ja näin vältetään myös tarpeettomia korjaustoimenpiteitä, muistuttaa Käyrä.

Sisäilmatutkimuksen hinta vaihtelee kohteen laajuudesta ja tutkimusmenetelmistä riippuen. Etenkin näytteiden määrä vaikuttaa tutkimuskuluihin paljon. Yksittäisen näytteen hinta on muutamia satoja euroja. Pienet sisäilmatutkimukset maksavat yleensä 600 – 2000 euroa, laajemmat kokonaisuudet ovat puolestaan yleensä 2000 – 6000 euron hintaluokassa.

Hyvä tutkija on mukana sisäilmaprojektin loppuun saakka

Hyvä sisäilmatutkimus on Käyrän mukaan sellainen, jossa tutkija ja tutkimuslaitos ovat valmiita olemaan tilaajan tukena tutkimuksen alkusuunnittelusta aivan sen loppuun saakka. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkija seuraa myös varsinaisen tutkimuksen jälkeen tekemiensä toimenpide-ehdotusten käytännön toteutusta.

Hän on lisäksi mukana kiinteistön käyttäjille suunnatuissa tiedotustilaisuuksissa ja sisäilmatyöryhmien palavereissa, joissa häneltä voi kysellä yksityiskohtia tutkimuksesta, sen käytännön toteutuksesta sekä lopputuloksista.

- Hyvä sisäilmatutkimus ei siis pääty siihen, että tilaajalle luovutetaan tutkimusraportti. Tärkeintä on aina saada kiinteistön sisäilma oikeasti kuntoon ja kiinteistön käyttäjät tyytyväisiksi, kertoo Käyrä.

Linkki Helsingin Sanomien uutiseen sisäilmaongelmista: https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005865807.html

Teksti: Kai Tarkka