Työturvallisuudesta johdon ja työntekijöiden yhteinen asia – Kiwa Inspectan SafetyUp-koulutus avainroolissa turvallisuuskulttuurin muutoksessa ANDRITZilla

Savonlinnan Lypsyniemessä jo vuodesta 1917 toiminut konepaja, ANDRITZ Savonlinna Works Oy, valmistaa koneita ja laitteita paperi- ja selluteollisuuteen. Työturvallisuuden varmistaminen, tapaturmien välttäminen ja henkilövahinkojen ehkäisy on maailmanlaajuisesti toimivan konsernin prioriteettilistan kärjessä.

”Kehitämme ja johdamme toimintaamme ISO-standardoitujen laadunhallinta-, ympäristö- sekä työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmien mukaisesti”, kertoo konepajan johtaja Simo Pylkkänen, ”niinpä turvallisuuden ja laadun varmistaminen on meillä jatkuvasti huomion keskipisteenä.”

Tavoitteena täysin turvallisuuteen sitoutunut henkilöstö

ANDRITZIN Savonlinnan konepajalla on kehitetty työturvallisuutta määrätietoisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. Keinovalikoimaan lukeutuvat niin turvallisuusohjeistukset, erilaiset toimenpiteet ja tietenkin turvallisuuskoulutukset.

Konepajan johto havahtui kuitenkin siihen, ettei työturvallisuus edennyt toivottuun suuntaan: tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden määrä oli jopa hienoisessa kasvussa. Osasyynä oli työntekijöiden vaihtuvuus. Työurat Savonlinnan konepajalla ovat perinteisesti olleet pitkiä – jopa yli neljä vuosikymmentä – mutta meneillään oli sukupolvenvaihdos ja uusia työntekijöitä tuli paljon.

 

Kiwa tueksi turvallisuuskulttuurin kehittämiseen

Muutoksen myötä päätettiin lähteä lisäämään tietoisuutta ja taitoa sekä ymmärrystä työturvallisuuden vastuista ja merkityksestä koko organisaatiolle. Tällä kertaa kehittämiskumppaniksi valikoitui Kiwa. 

HSE-päällikkö Soile Rautsialan aloitteesta päätettiin johdolle ja työntekijöille järjestää omat SafetyUp-koulutukset. Näissä ei keskitytä vain perusasioiden kertaamiseen vaan pyritään kehittämään turvallisuuskulttuuria kokonaisvaltaisesti dialogin ja vuorovaikutteisuuden kautta. Ne ovat todistetusti tehokas keino ennakkoasenteiden muuttamisessa ja koko henkilöstön sitouttamisessa.

Kiwan turvallisuuskouluttaja Jari Parkkonen piti konepajan toimihenkilöille päivän mittaisen SafetyUp-verkkokoulutuksen, jonka pohjalta räätälöitiin tuotantopuolen henkilöstölle oma koulutussisältö. Pienryhmäkoulutusten aikana kävi ilmi, ettei henkilöstö kokenut koulutuksilla olevan käytännön vaikutusta turvallisuuden kehittymiseen. Johto ja henkilöstö eivät puhuneet samaa kieltä, joten Soile päätti nostaa asian esiin johtoryhmässä.

 

Johtamistavan muutoksella ratkaiseva rooli turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa

Työturvallisuutta oli mietitty johtoryhmätasolla jo pitkään ja ihmeteltiin, miksi asiat eivät muuttuneet. Jarin pitämien koulutusten tukemana johto oivalsi, ettei turvallisuuskulttuuria voi johtaa määräyksillä ja käskyillä ylhäältäpäin, vaan henkilöstö on otettava vahvemmin mukaan toiminnan kehittämiseen.

Työturvallisuuden kehittämisestä tehtiin johdon ja henkilöstön yhteinen asia. Ongelmat ratkotaan yhdessä keskustelemalla ja työntekijöitä kannustetaan pohtimaan sitä, miten he voivat itse parantaa sekä omaa että muiden turvallisuutta.

”Saadaksemme aikaan muutoksen, meidän oli panostettava vahvemmin valmentavaan johtamiseen”, konepajan johtaja selventää. ”Johtamistavan muutos tuki kulttuurimuutosta, jossa panostamme avoimuuteen: ongelmakohtia ei piilotella, vaan niitä työstetään ja kehitetään yhdessä”, hän lisää.

 

Turvallisuuskulttuurin muutos näkyy asenteissa ja toiminnassa

Toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys ovat olleet merkittäviä tekijöitä savonlinnalaisen konepajan muutosmatkalla.

Nyt SafetyUp-koulutuksissa on aina myös ylimmän johdon edustaja paikalla, joskus useitakin. Tämä osoittaa johdon sitoutumista, mutta se myös mahdollistaa yhteisen keskustelun turvallisuudesta ja mahdollisista vaaratekijöistä tuotannossa. Tehtaanjohtaja tekee säännöllisiä tehdaskierroksia varmistaakseen, että turvallisuudesta keskustellaan juuri siellä, missä vaaratilanteita syntyy.

Näin on vihdoin saatu aikaan luottamuksen ilmapiiri, jossa työturvallisuuden kehittäminen on tuotu käytäntöön ja konkretiaan. Viestintä johdon ja henkilökunnan välillä sujuu esimerkillisesti ja kehittymisestä tiedotettaan avoimesti. Onnistumista mitataan ja siitä myös palkitaan.

”Teemme tapaturmista aina syväanalyysin, jotta ymmärrämme, mitä pitää muuttaa”, konepajan johtaja kertoo, ”Havaitsimme, että 80 % tapaturmista tapahtuu aamuisin. Peräti 50 % maanantaiaamuisin kello kuuden ja yhdeksän välillä!” Tämän perusteella ymmärrettiin, että vaarojen ennakointitiin tulisi panostaa entistäkin enemmän. Vaaratilanneilmoitukset tehdään tyypillisesti vasta, kun jotain on tapahtunut. Nyt työvuorot alkavat vaara-arvioinnilla, jotta työntekijät pysyvät valppaina riskeille.

Seuraavaksi ANDRITZilla halutaan kehittää sitä, miten turvallisuuteen vaikuttava tieto liikkuu prosessin vaiheesta toiseen. Kehitystyötä viedään vahvemmin yksikkötasolle ja ensi vuodelle kaavaillaan aihealuekohtaisia koulutuksia Kiwan koulutuspalveluita hyödyntäen.

 

Muutos näkyy myös viivan alla

Panostus työturvallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen vaikuttaa myös yrityksen talouteen. Entinen QHSE-johtaja, nykyisin konsernitasolla toimittajakentän ja valmistuslokaatioiden laadunkehityksestä vastuussa oleva John Lahtinen on laskenut, että reilussa vuodessa on säästetty toista miljoonaa euroa onnettomuusmäärien ja poissaolojen vähennyttyä.  

”Nämä suorat kustannukset on vielä helposti laskettavissa, mutta välillisillä kustannuksilla on vieläkin suurempi vaikutus tuottavuuteen”, John lisää. Koronavuodet ja Ukrainan-kriisi ovat kuitenkin vaikuttaneet konepajankin toimintaan niin laajasti, ettei kehityshankkeiden vaikutuksia kannata laskea vertailemalla aiempaan. ”Paremmalla riskienhallinnalla saadaan tietenkin aikaan parempia lukuja”, John alleviivaa.  

Se, miten turvallisuuteen suhtaudutaan, ei siis ole mikään pikkujuttu taloudellisesti.

ANDRITZIn terveiset muille turvallisuuskulttuuriaan kehittäville organisaatioille:

• Johdon sitoutuminen työturvallisuuden kehittämiseen tulee osoittaa avoimen vuoropuhelun kautta.
• Pelkkä ohjeistaminen ei riitä; tarvitaan konkreettisia muutostoimia ja aitoutta.
• Ulkopuolinen kouluttaja on hyvä fasilitaattori.
• Kun oivalletaan, että kaikki vastaavat turvallisuudesta yhdessä ja myös työkaverin turvallisuudesta on lupa huolehtia, syntyy kaikille turvallinen olo.

 

Kiwa Inspectan SafetyUp®-koulutus keskittyy turvallisuuskulttuurin vahvistamiseen

SafetyUp on työturvallisuuden peruskurssi, jonka sisältö on muokattavissa yritys- ja henkilöstöryhmäkohtaisesti. Pedagogisesti tehokas lähestymistapa muuttaa jumiutuneita asenteita ja uudistaa käyttäytymismalleja. Ammattikouluttajamme ohjaa koulutettavat kehittämään omaa työturvallisuuttaan arkisia vaaratilanteita ratkoen ja yhdessä keskustellen.

Lue lisää SafetyUp-koulutuksesta ja pyydä tarjous 

 

Kouluttaja Jari Parkkonen

Jari on kouluttanut Kiwa Inspectan asiakkaille ympäristö- ja henkilöstöturvallisuutta, varhaisen tuen mallia ja turvallisuusjohtamista jo vuodesta 2010. Hän on todistanut sen, että parhaat tulokset saavutetaan, kun johto ja työntekijät käyvät avointa vuoropuhelua keskenään. Vasta kun johto osoittaa olevansa kiinnostunut siitä, mitä tuotannossa oikeasti tapahtuu, syntyy luottamussuhde, joka ruokkii kehitystä.

”Työturvallisuuskoulutusten ei todellakaan tarvitse olla työntekijöille ylhäältä johdettua pakkopullaa!”