Yritysturvallisuuden asiantuntijat kokoontuivat: Turvallisuuskulttuuri - mistä se muodostuu?
Yritysturvallisuuden asiantuntijaryhmä kokoontui tänään Helsingissä pohtimaan yrityksen turvallisuuskulttuuria. Keskustelussa olivat mukana Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskinen, Suomen Pankin neuvonantaja Erkko Badermann, Helenin yritysturvallisuuspäällikkö Mats Fagerström, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi, Wärtsilän turvallisuusjohtaja Rauno Hammarberg, Elinkeinoelämän keskusliiton yritysturvallisuusasiantuntija Mika Susi sekä Inspectan turvallisuusasiantuntijat liiketoimintajohtaja Mikko Törmänen, liiketoimintapäällikkö Laura Lindholm ja tietoturvapalveluiden tuotepäällikkö Jyrki Lahnalahti.
Työryhmän tavoitteena on luoda kuva turvallisuusjohtamisen tilanteesta Suomessa ja kehittää avoin yritysturvallisuuden johtamisen viitekehys, josta olisi hyötyä koko suomalaiselle yritysmaailmalle ja yhteiskunnalle. Viitekehyksen perusteella saadaan malli yritysturvallisuuden tason mittaamiseen sekä sen myötä kehittää turvallisuusjohtamista suomalaisissa yrityksissä.
Aikaisemmissa tapaamisissa asiantuntijaryhmä on pohtinut yritysturvallisuuden ajankohtaisia haasteita sekä oleellisimpia mittareita, joilla yritysturvallisuutta voidaan mitata. Yhdeksi merkittäväksi mittariksi nousi aikaisemmissa keskusteluissa yrityksen turvallisuuskulttuuri- ja asennemittaukset. Tällä kertaa kysymykseksi nostettiin pohdinta siitä, mitä konkreettisia prosesseja ja menettelyitä pitää hyvän turvallisuuskulttuurin perustassa olla?
Kulttuuri heijastaa aina ihmisten arvoja ja asenteita. Osa arvoista ja asenteista muodostuu jo lapsuudessa, mutta siihen, millaista kulttuuria rakennamme työpaikalla, voidaan vaikuttaa tekemällä määrätietoisesti päätöksiä toimia tietyllä tavalla ja jalkauttamalla ne päätökset organisaatioon. Hyvän turvallisuuskulttuurin rakentaminen kestää pitkään, mutta se on nopeasti murennettavissa.
Asiantuntijaryhmä oli yhtä mieltä siitä, että valitettavan usein turvallisuus nähdään yrityksissä kustannuksia lisäävänä toimintana, joka on omiaan estämään hyvän turvallisuuskulttuurin muodostumista. Vaikeinta ei yleensä ole ylimmän johdon vaan keskijohdon sitouttaminen. Omaan tonttiin keskittyminen johtaa helposti osaoptimointiin ja siihen, että turvallisuuteen panostamista ei nähdä kokonaisuuden kannalta oleellisena. ”Uskon, että jokainen oikeasti pyrkii tekemään asian hyvin, mutta karsinan seinät estävät näköalan ja kokonaisuuden ymmärtämisen”, kiteyttää Veli-Pekka Nurmi.
Organisaation johdon on viestittävä mikä on tärkeää ja mikä hyväksyttävää ja puututtava asioihin, jos ei toimita niin kuin on sovittu. Tämä on tehtävä näkyvästi. Parhaiten turvallisuuskulttuuria murentaa se, että johto ei toimi tavoitteiden mukaisesti.
Hyvän turvallisuuskulttuurin perusta syntyy yhteistyöstä ja osallistavasta johtamisesta, johdon selkeästä tahtotilasta ja sen ilmaisusta, sitoutumisesta tavoitteisiin sekä ennen kaikkea selkeistä vastuista ja rakenteista.
Lue asiantuntijaryhmän aikaisemmista tapaamisista ja pohdinnointa lisää asiantuntijablogista: