DT-testaus eli Rikkova testaus

Rikkovilla aineenkoetus -menetelmillä tarkoitetaan materiaalien rikkomista niiden lujuuden, sitkeyden ja kovuuden testaamiseksi. Näitä testausmenetelmiä käytetään tilanteissa, joissa materiaalien ominaisuuksia ei voida tutkia luotettavasti muilla menetelmillä.

Rikkovalla testauksella selvitetään esimerkiksi hitsien laadun kestävyyttä äärimmäisen paineen alla tai materiaalien käyttäytymistä ja ominaisuuksia. Rikkova testaus on myös sopivin ja taloudellisin tutkimusmenetelmä sarjatuotannossa oleville kohteille, jolloin pienen kappalemäärän rikkominen on kustannuksiltaan pieni. Näytteet testataan erilaisten kuormien ja rasituksen avulla. Näin voidaan todeta, milloin materiaalinäyte antaa periksi ja murtuu. Saatuja tuloksia verrataan säännöksiin tai laatuvaatimuksiin.

Rikkova testaus sisältää mekaanisia testausmenetelmiä, kuten vetokoe, taivutuskoe ja iskukoe.

Rikkovaan testaukseen kuuluu usein materiaalin alkuaineanalyysi ja kovuusmittaus. Laboratoriossa pystytään analysoimaan perusaineen ja tarvittaessa lisäaineiden koostumukset. Kovuusmittaus on nopea ja edullinen testausmenetelmä, joka antaa lisätietoa materiaalista.

Pyyhkäisyelektronimikroskooppi eli SEM on tärkeä ja monipuolinen tutkimuslaite materiaalitutkimuksessa. SEM:llä kuvantaminen tapahtuu elektronisuihkun avulla, jolloin pystytään tutkimaan paljon pienempiä yksityiskohtia kuin valomikroskoopilla. SEM:iin liitetyllä energiadispersiivisellä röntgenanalysaattorilla eli EDS:llä, pystymme analysoimaan alkuainekoostumuksia. SEM-EDS tutkimus on usein avainasemassa tunnistettaessa materiaalien vauriomekanismeja.

Elektronimikroskoopilla tutkimme vauriopintoja, esimerkiksi murtopintoja, säröjä, korroosiota ja kulumispintoja. Sen avulla tutkitaan myös partikkeli- ja sakkanäytteitä ja metallien mikrorakenteita. Asiakas saa kuvia ja analyysituloksia sekä niiden perusteella tehtyjä havaintoja ja johtopäätöksiä esim. vauriomekanismista.