Blogi: Sisäilmaongelmien välttämiseen löytyy keinoja

Sisäilmaongelmien ennakointi aloitetaan samoista asioista kuin minkä tahansa ongelman ennakointi. Sen todennäköisyys pitää tunnistaa ja siihen pitää riittävillä toimenpiteillä varautua. Vastuullisella kiinteistönomistajalla on tähän prosessit ja toimintatavat kunnossa. Vastuullisella ja ennakoivalla asenteella kiinteistönomistaja säästää paitsi hermojaan, myös omia rahojaan. Kaikki on tosin mahdollista vain hyvällä yhteistyöllä kiinteistön käyttäjien kanssa.

Kiinteistön käyttäjä on se taho, joka kokemusperusteisesti tuntee kiinteistön sisäilmanlaadun parhaiten. Kiinteistön käyttäjä on myös se, joka siitä ensimmäisenä raportoi kiinteistönomistajalle. Kiinteistön omistaja sen sijaan tietää parhaiten mihin käyttöön kyseinen kiinteistö soveltuu ja miten sitä käytetään. Silloin kuin nämä kaksi asiaa eivät kohtaa voi olla edessä mm. väärinymmärryksistä johtuvia ongelmien- ja haittojen selvittelyitä.

Vastuullinen kiinteistönomistaja osaa ennakoida

Lauluissakin sanotaan, että vain timantit ovat ikuisia. Muut asiat valitettavasti kuluvat, niin myös kiinteistöt. Kiinteistössä tehtäviä korjauksia on kahdenlaisia: ennakoivaa ja ennakoimatonta. Ennakoimaton kunnossapito on pahimmillaan ison kiinteistömassan hajallaan olevien isojen ongelmien epäkustannustehokasta korjausta ja parhaimmillaan satunnaisten putkirikkojen sekä vikaantumien hoitoa. On selvää, että kiinteistön kunnossapito ei ole hyvässä asemassa, mikäli käyttäjäkunta on tottunut siihen, että kiinteistöissä huomiovaatteet päällä kävelevät ihmiset tarkoittavat jonkin asian olevan vialla. Asia voi kuitenkin olla toisin.

Ennakoivassa ja vastuullisessa kunnossapidossa kiinteistö kartoitetaan säännöllisesti noin viiden vuoden välein ja asiat pistetään kerralla isoilta osin kuntoon. Käyttäjät tavataan taas viiden vuoden päästä uudestaan, oli vikoja tai ei. Näin toimimalla saadaan pienet vikaantumisasiat tai riskit kiinni ennen kuin niistä kasvaa isoja katastrofeja. Samalla voidaan käyttäjiä haastatella tilojen toimivuudesta ja ohjeistaa käyttäjiä tilojen oikeanlaiseen käyttöön.  Näin käyttäjät tottuvat myös siihen, että tutkija/konsultti kiinteistössä ei tarkoita muuta kuin, että kiinteistönomistaja on vastuullinen ja ennakoiva.

Ongelmiin on löydettävä ratkaisut yhdessä

Omassa lähipiirissänikin esille noussut asia on hoitolaitosten tai terveyskeskusten lämpötilat kesäkaudella. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 (jäljempänä asumisterveysasetus) kertoo, että esimerkiksi edellä mainitun kaltaisissa tiloissa huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella tulisi olla +20 °C - + 30 °C. Terveydensuojelulaki (763/1994) 27 § määrittelee, että mikäli olosuhdehaitta aiheutuu rakennuksen rakenteista, eristeistä tai rakennuksen omistajan vastuulla olevista perusjärjestelmistä, haitan poistamisesta vastaa rakennuksen omistaja. Mikäli taasen terveyshaitta aiheutuu asunnon tai muun oleskelutilan epätavanomaisesta käytöstä, terveyshaitan poistamisesta vastaa asunnon tai muun oleskelutilan haltija.

Toisin sanoen, mikäli rakennuksessa ei ole esimerkiksi jäähdytystä perusjärjestelmänä, josta kiinteistönomistaja vastaisi, niin haitta pitäisi ratkoa muulla tavoin. Yksi tyypillinen ratkaisu on työn tauotus. On ilmeisen selvää, että näissä tapauksissa kiinteistön käyttäjä ja kiinteistön omistajan tulisi olla hyvässä keskusteluyhteydessä keskenään eivätkä asettuisi toisiaan vastaan. Yhteistyöllä saadaan aikaan hämmästyttäviä tuloksia.

Tilojen oikeanlaiseen käyttöön päästään kommunikoinnilla

Koska kiinteistömme ovat erilaisia ja eri aikakausilla rakennettuja on tärkeää, että käyttöä opastetaan. Voisi sanoa, että oikeanlainen käyttö on avainroolissa siinä missä vastuullinen kiinteistönpitokin. Esimerkiksi vanhat painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää käyttävät kiinteistöt on suunniteltu eri ilmamäärille kuin 2020 -luvun viimeisen päälle Sisäilmastoluokituksen mukaan suunnitellut monikäyttötilat. Kiinteistönomistajan on tärkeää ohjeistaa käyttäjää siinä, että mitä mahdollisia käyttörajoitteita vanhemmissa kiinteistöissä on. Vanhempi kiinteistö ei välttämättä kestä 20 ihmisen työskentelyä samassa tilassa ilmanvaihdon puolesta, vaikka neliöiden puolesta heitä mukavasti sinne mahtuisikin.

Tilojen henkilömäärää voidaan ohjeistaa lisäämällä huoneen sisäänkäyntiin henkilömääräkyltti, jossa suositus maksimi henkilömäärästä suhteessa tilan mitoitettuun ilmanvaihtoon. Lisäksi tiloissa voi olla erilaisia tuloilmapäätteitä, kuten sekoittava ja syrjäyttävä. Näiden erot on myös opastettava. Esimerkiksi useat kunnat ovat ottaneet tavakseen toimittaa käyttäjilleen ohjelehtisiä, missä on kuvattuna kiinteistön oikeanlainen käyttö. Mitä saa tehdä ja mitä tiloihin voi tuoda.

Kuva 1. Syrjäyttävä ilmanvaihto ja päätelaitteen suoja-alue pidettävä vapaana. Lähde: Syrjäyttävän ilmanvaihdon opas | Climecon (climeconair.com)

Käyttäjän ja kiinteistönomistajan yhteistyötä korostaa tilanteet, joissa tiloja halutaan ottaa toisenlaiseen käyttötarkoitukseen. Mikäli käyttäjä haluaa ottaa varastotilan muuhun, kuin siihen tarkoitettuun käyttöön tulee varmistaa, että tila on varustettu riittävällä ilmanvaihdolla ja valaistuksella. Tyypillinen esimerkki on toimistorakennuksessa tai päiväkodissa vanha varasto, joka on otettu työ/-leikkitilaksi ilman, että ilmanvaihtoa on parannettu.

Näistä asioista lisää mm. www.tilatjaterveys.fi, jossa esitelty Terveet Tilat 2028 -toimintamallia. Sinne on koottuna hyvät käytännöt ja tavat vastuulliseen kiinteistönpitoon ja sisäilmaongelmien ennakoivaan hallintaan. Olemme saaneet kunnian olla mukana kirjoittamassa runkoa Kiinteistön käyttö- ja ylläpito -osioon.

Tekstin on kirjoittanut urakointi ja tilaajapuolelta kokemusta omaava rakennusterveysasiantuntija Tuomo Kiiski.