Sisäilmatutkimuksessa on todettu korjaustarpeita sisäilman laadun parantamiseksi, mitä tapahtuu seuraavaksi?

Usein sisäilmaongelmat kuohuttavat tunteita puolin ja toisin, ja asiaan odotetaan nopeaa reagointia ja toimenpiteitä. Jotta tilan käyttäjille saataisiin vastauksia, on kaikille osapuolille miellyttävä ratkaisu luotettava ja asiantunteva sisäilmatutkimus, joka antaa puolueettoman arvion sisäilman tilasta. Sisäilmatutkimuksia tehdään Kiwa Inspectassa vuosittain useita satoja. Niiden tekeminen kestää lyhimmillään vain muutamia päiviä, mutta laajassa tutkimuksessa aikaa koko prosessin läpivientiin voi kulua useampia kuukausia. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, jos sisäilmatutkimuksessa todetaan sisäilmaongelman olevan todellinen?

Prosessi alkaa ongelman tunnistamisesta

Mikäli tutkimuksissa sisäilmassa ilmenee ongelmia, nopein pikaratkaisu harvoin poistaa ongelman. Kuitenkin on hyvä edetä asioissa mahdollisimman nopeasti ja avoimesti tiedottaen, jotta luottamus ongelman ratkaisemiseen syntyy. Vaurioiden korjaaminen on nimittäin järkevintä ja edullisinta tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Sisäilmakorjausten on hyvä perustua kuntotutkimukseen sekä korjaussuunnitelmaan, jotta ne onnistuvat.

Onnistunutta korjaussuunnittelua varten pitää olla tiedossa sisäilmaongelmien syyt, laajuus ja sijainti. Siksi joskus korjaussuunnittelua varten tarvitaan vielä jatkotutkimuksia. Myös korjausten aikana voidaan tarvita lisätutkimuksia ja korjausten jälkeen seurantatutkimuksia. Esimerkiksi tiivistyskorjausten onnistuminen todennetaan merkkiainekokeiden avulla.

Sisäilmaongelma poistuu onnistuneella sisäilmakorjauksella

Sisäilmakorjauksia voidaan tehdä hyvin eritasoisina, riippuen ongelman syntysyistä ja laajuudesta. Korjauksen suoritustapaa voi myös ohjata rakennuksen elinkaaren vaihe. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rakennuksen ollessa elinkaarensa loppuvaiheessa, korjaustavat ja -tekniikat voidaan valita lyhyemmän elinkaariodotuksen mukaan. Pääsääntöisesti sisäilmakorjausta tehdään kahden eri pääperiaatteen mukaan, mutta jokaiselle erilliselle vauriolle valitaan kuitenkin korjaussuunnittelussa sopiva korjaustekniikka.

Raskaammassa korjaustavassa kaikki vaurioituneet materiaalit poistetaan ja rakenteet uusitaan. Silloin kun vaurioituneiden materiaalien poisto ei ole mahdollista tai esimerkiksi elinkaarisyistä perusteltua, vaurioituneita materiaaleja ei pureta vaan ilmayhteys niiden ja huoneilman välillä katkaistaan. Tästä käytetään nimitystä tiivistyskorjaus. Hyvin suunniteltu ja toteutettu tiivistyskorjaus toimii ja onnistuu, ja on hyvä ratkaisu sisäilmaongelmien korjaamisessa. Kaikissa korjauksissa tärkeää on huomioida rakenteen kosteustekninen toiminta siten, että korjaustapa ei aiheuta mahdollisesti uutta ongelmaa.

Sisäilmakorjauksen yhteydessä tehdään usein myös esim. ilmanvaihdon parantamiseen tähtääviä muutostöitä, ja tämä on tärkeää erityisesti silloin kun rakennuksen painesuhteissa on havaittu puutteita. Lisäksi voidaan korjauksin parantaa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa ja korjata riskirakenteita. Usein laaja sisäilmakorjaus saattaa laajuudeltaan lähentyä peruskorjausta, jolloin korjauksen suunnittelussa kannattaa ottaa aikalisä ja miettiä korjauksen sisältö ja laajuus vastaamaan rakennuksen tulevien vuosien käyttöä.

Laajemmissa tapauksissa tarvitaan korjaussuunnittelua

Korjaussuunnittelu lähtee käyntiin, kun tilaaja on hyväksynyt tarjouksen. Onnistunut korjaushanke alkaa aloituspalaverissa, jossa korjauksen tavoite käydään yhdessä läpi tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa. Jos kohde on suunnittelijoille tuntematon, aloituspalaveri voidaan järjestää kohteella. Aloituspalaverissa käydään yhdessä läpi korjaussuunnittelun tavoitteita, menetelmiä, aikataulua, riskejä ja avoimia kysymyksiä. Tämän jälkeen päästään itse suunnittelutyöhön. Valmis korjaussuunnitelma pitää sisällään korjaustyöselostuksen sekä tarvittavat rakennuspiirustukset. Korjaustyöselostuksessa kerrotaan korjattavat rakenteet, niiden sijainti ja korjausmenetelmät. Rakennekuviin piirretään yksityiskohtainen toteutus korjattavasta rakenteesta.

Kun korjaussuunnitelma on valmis päästään kilpailuttamaan urakoitsijoita. Kilpailutusta varten tarvitaan lisää asiakirjoja: urakkaohjelma, turvallisuusasiakirja, tarjouspyyntö sekä tarjous- ja yksikköhintaluettelo. Tarjouspyyntöasiakirjat lähetetään yleensä 5-10 urakoitsijalle, joista valitaan 2-3 urakkaneuvotteluihin. Urakkaneuvotteluiden perusteella tilaaja valitsee haluamansa urakoitsijan. Tässä vaiheessa urakkaa myös valvojan työ alkaa.

Sisäilmakorjaus vaatii yhteistyötä ja vankkaa asiantuntemusta  

Sisäilmakorjauksen valvontatyössä tärkein vastuu on seurata, että korjaus etenee suunnitelman mukaisesti, ja toisaalta, ilmoittaa viipymättä mikäli poikkeuksia ilmenee työsuorituksen aikana. Tyypillisesti, ja lähes aina käy siten, että purkutöiden aikana löydetään ennakoitua laajempia vaurioita, kokonaan uusia vaurioita tai esimerkiksi toisenlaisia rakenneratkaisuja, mitä kuntotutkimuksen rakenneavauksista on havaittu. Näissä tilanteissa tarvitaan useasti uudelleen korjaussuunnittelijaa, ja suunnitelmia päivitetään vastaamaan havaintoja. Sisäilmakorjausten suunnitelmissa on usein määritelty valitut materiaalit tarkkaan, ja niiden valintaan liittyy teknisiä ominaisuuksia, kuten vesihöyrynläpäisykyky. Siten materiaalien vaihtaminen ilman suunnittelijan hyväksyntää ei tavanomaisesti ole sallittua.

Sisäilmakorjauksiin kuuluu olennaisena osana mallityöt ja laadunvarmistus. Mallityöt tehdään siten, että urakoitsija toteuttaa mallin jostakin työvaiheesta, ja valvoja hyväksyy sen. Myöhempiä työsuorituksia verrataan mallityöhön. Laadunvarmistus liittyy olennaisena osana erityisesti tiivistyskorjauksiin, jossa tehtyjen tiivistyskaistojen ilmatiiveyttä tutkitaan merkkiainemenetelmällä. Kyseisissä kokeissa merkkiainekaasua syötetään rakenteeseen, ja tiivistetyn huonetilan sisäpuolella mitataan, minkä verran ja mistä kohdin merkkiainetta virtaa huonetilaan. Kyseisiin havaittuihin kohtiin tehdään urakoitsijan toimesta lisätiivistyksiä, kunnes riittävä tiiveystaso saavutetaan.  

Sisäilmakorjauksen onnistumiseen liittyvissä tutkimuksissa on todettu, että todennäköisimmin korjauksen epäonnistuminen liittyy puutteelliseen valvontaan. Siten sisäilmakorjauksen yhteydessä valvonta on osa-alue, josta ei kannata säästää, vaan johon kannattaa ennemminkin panostaa.

Kiwa Inspectan palvelut sisäilmakorjauksiin

Pystymme tarjoamaan asiakkaalle koko palveluketjun aina sisäilmatarkastuksesta kuntotutkimusten kautta korjaussuunnitteluun sekä urakan kilpailutukseen ja valvontaan. Kun koko prosessi on samojen asiantuntijoiden käsissä, todennäköisyys onnistuneeseen lopputulokseen on kasvaa ja ongelma saadaan ratkaistua.