Blogi: Tiedonpuute lisää sisäilmaongelmien riskiä

Asuntojen sisäilmatarkastuksissa voi kohdata suloisen vauvan tai ihanan koiran. Siellä näkee myös kaikenlaista muuta, kuten oireilevia asukkaita, kiinni olevia tuloilmaventtiileitä, likaisia lattiakaivoja, pölyä, sotkua, liikaa tavaraa ja joskus jopa ihan näkyvää homekasvustoa tai kosteusvaurioita.

Missä mikrobit kasvavat?

Useimmiten mikrobit kuitenkin kasvavat rakenteiden sisällä, jolloin vauriota ei voi silmin havaita rakenteita avaamatta. Tämän jäljille yritetään päästä riskirakennekartoituksella ts. selvitetään, onko rakennuksessa riskirakenteita, jotka ovat erityisen herkkiä vaurioitumaan. Jos riskirakenteesta on ilmavuotoreitti sisäilmaan, on mahdollista, että mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet kulkeutuvat rakenteesta sisäilmaan.

                                            Kuvassa mikrobikasvua ulkoseinän valesokkelirakenteessa alaohjauspuun alla.

Mikrobikasvu todetaan rakenneavauksella ja tarvittaessa materiaalinäytteenotolla ja näytteiden mikrobitutkimuksella. Rakenneavaukset ja materiaalinäytteet eivät kuitenkaan kuulu asuinhuoneiston sisäilmatarkastukseen, vaan ovat osa suositeltavia jatkotutkimuksia, jos sisäilmaongelmien syy ei selviä tarkastuskäynnillä.

Tyypillisin sisäilmaongelma

Yleisin tarkastuskäynneillä kohtaamani syy sisäilman tunkkaisuuteen on puutteellinen ilmanvaihto. Yllättävän usein asukkailla ei ole mitään hajua siitä, miten heidän asuntonsa ilmanvaihto toimii. Useammin kuin kerran on asukas valittanut tunkkaisuutta ja olen huomannut, että tuloilmaventtiilit ovat kiinni. Jos asunnossa on koneellinen poistoilmanvaihto ja tuloilmaventtiilit ovat kiinni, tuloilma tulee sieltä mistä pääsee, rakenteiden välistä. Jos rakenteissa on mikrobikasvua, tulee tuloilman mukana mikrobiperäisiä epäpuhtauksia.

Usein myös tuloilmaventtiilien suodattimet ovat tukossa, jolloin tuloilma virtaa heikosti ja likaisten suodattimien läpi. Asukkailla ei välttämättä ole mitään tietoa kenen vastuulla tuloilmansuodattimien vaihto on. Myöskään mitään ohjeita ilmanvaihdon toimintaan ja huoltoon ei välttämättä löydy.  Voi olla, että tuloilmansuodattimia ei ole vaihdettu koskaan. Toisinaan poistoilmamäärä on säädettävissä ja se on laitettu ehkä jonkun kehotuksestakin täysille. Tämä aiheuttaa jälleen liiallisen alipaineen asuntoon ja sen, että osa tuloilmasta tulee rakenteiden läpi tai vaikkapa rappukäytävästä.

Näiden epäkohtien lisäksi näkyy liian kuumalle väännettyjä pattereita, likaisia lattiakaivoja sekä likaisia poistoilmaventtiileitä. Ja jälleen kerran, asukas ei välttämättä tiedä kenen vastuulla poistoilmaventtiilin puhdistaminen on ja miten se tehdään.

                              Kuvassa ääriesimerkki likaisesta lattiakaivosta.

Ongelman ratkaisu 

Kun perusasiat saadaan kuntoon, ilmanvaihto toimii oikeassa tasapainossa, asuntoon saadaan riittävästi puhdasta tuloilmaa ja lämpötila on sopiva, voi olla, että sisäilmaongelma on ratkaistu. Jos oireilu ja sisäilman laatuongelmat kuitenkin jatkuvat, on syytä ryhdyttävä etsimään syvempää eli rakenteista.

Mielestäni asukaat ja huoltomiehet tarvitsisivat koulutusta näiden perusasioiden hoitoon. Välillä on käynyt niin, että huoltomies on käynyt asunnossa sisäilmavalituksen jälkeen, eikä ole huomannut umpeen teipattua tuloilmaventtiiliä. Asukkaille pitäisi sisään muuton yhteydessä neuvoa, mitkä kodin huoltotoimenpiteet ovat heidän vastuullaan ja miten ne tehdään. Suullisen neuvonnan ja konkreettisen näyttämisen lisäksi pitäisi olla myös kirjalliset ohjeet joka asunnossa helposti saatavilla.

Ei olisi pahitteeksi, jos asukkaille järjestettäisiin myös jatkuvaa koulutusta sisäilmaongelmien ehkäisyyn esim. yhtiökokousten yhteydessä. Huoltomiestenkin sisäilmaosaamista olisi hyvä lisätä.

Tekstin on kirjoittanut Kiwa Inspectan rakennusterveysasiantuntija Raisa Iivari