Blogi: Apua, täällä on sädesientä!

Sädesieni tuo monelle mieleen korjauskelvottoman hometalon ja menetetyn terveyden. Mikä onkaan tämä mystinen sieni, joka nousee usein esille esim. sisäilmaongelmiin liittyvän uutisoinnin yhteydessä?

Kyseessähän ei ole sieni laisinkaan, vaan aktinobakteereihin kuuluva maaperäbakteeri. Sädesieni on hyvin yleinen luonnossa, jossa sitä esiintyy lähes kaikkialla maaperässä. Sädesieni on helpointa tunnistaa sille tunnusomaisesta maakellarin hajusta. Nimensä tämä bakteeri on saanut sienimäisistä ominaisuuksistaan eli kyvystään muodostaa rihmastoa ja itiöitä.

Mullan koskettelun tiedetään olevan ihmisen terveydelle hyväksi. Tutkimukset osoittavat, että ihminen tarvitsee luonnon maaperän mikrobeja saadakseen hyvän vastustuskyvyn ja välttyäkseen tulehduksilta. Ongelma syntyy vasta siinä vaiheessa, kun sädesieni päätyy kasvamaan väärään paikkaan eli tässä tapauksessa kosteusvaurioituneeseen rakennukseen. Missä on kosteusvaurio, siellä on lähes väistämättä myös mikrobikasvua. Rakennuksen kosteusvaurion tiedetään olevan yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Siksi kosteusvaurio tulee aina korjata asianmukaisesti.

Mitä sädesienelle tehdään?

Kun asiakas ottaa minuun yhteyttä ja kertoo, että täältä on löytynyt sädesientä, suhtaudumme siihen, niin kuin kosteusvauriota indikoiviin mikrobeihin yleensä. Kosteusvaurion syy täytyy selvittää ja poistaa ja vaurio korjata. Sädesieni itsessään ei saa meiltä mitään erityiskohtelua. Laboratorion analyysivastauksessa ja raporteissa kutsumme sitä nimellä aktinomykeetit.  

Eli sädesienilöydös yksin ei tee rakennuksesta hometaloa eikä kerro, miten pitää toimia. Tutkijoita kiinnostaa, missä ja miten laaja kosteusvaurio on ja miten se korjataan. Kosteusvaurion selvittämisen yhteydessä tutkitaan rakenteita, mitataan kosteuksia ja otetaan mikrobinäytteitä rakennusmateriaaleista. Rakennusmateriaalin vaurioitumista arvioidaan aistinvaraisesti, kosteusmittauksin ja usein myös mikrobinäytteiden tulosten perusteella. Tulosten tulkinnan yhteydessä tarkastellaan mikrobilajistoa ja -määrää. Tässä kohdassa voidaan törmätä myös sädesieneen. Vähäinen sädesienikasvu katsotaan yleensä normaaliksi eikä se johda mihinkään toimenpiteisiin.

Tekstin on kirjoittanut Kiwa Inspectan rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntija Raisa Iivari.