Millaisia ovat rakentamislain uudet vaatimukset, Kirsi Martinkauppi?

Kiwan Rakentamisen punainen lanka -podcastin ensimmäisessä jaksossa keskustellaan Ympäristöministeriön hallitusneuvos Kirsi Martinkaupin kanssa uusista rakentamista ja rakennusmateriaaleja koskevista lainsäädännön vaatimuksista. Keskusteluissa nousee esille ympäristöasiat, kuten hiilijalanjälki, kierrätys ja rakennuksen elinkaari mutta myös rakentamisalan digitalisoituminen.

Rakentamislain uudet vaatimukset

Kirsin mukaan uuteen lainsäädäntöön tulee kaksi uutta olennaista teknistä vaatimusta, jotka tähtäävät ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Vaatimuksia on olemassa jo esimerkiksi paloturvallisuudessa, kantavista rakenteista ja terveellisyydestä, mutta uudet vaatimukset koskevat rakennuksen elinkaarta ja vähähiilisyyttä.

Myös EU:n kautta perusvaatimuksiin on tulossa ilmastonmuutoksen torjunnan huomioiminen, eli tulevaisuudessa harmonisoituihin tuotestandardeihin tulee vaatimus ilmastonnäkökulman mukaan ottamisesta. Kirsin mukaan asetusvalmistelussa tähdätään ilmastoselvityksen ja materiaaliselosteen laatimiseen, jonka jälkeen asetetaan raja-arvoja tietyille rakennustyypeille. Raja-arvot tultaisiin asettamaan samoille rakennustyypeille kuin esimerkiksi energiatodistuskin lasketaan. Eli ne olisivat linjassa rakennus- ja energiatehokkuusdirektiivin kanssa. Vaikka energiatodistus lasketaan myös pientaloille, niin niitä raja-arvot eivät koskisi. Pientaloillekin kuitenkin laskettaisiin hiilijalanjälki.

Raja-arvot johtaisivat poliittisiin päätöksiin, sillä on tarpeellista miettiä, mistä kohdista ja minkä verran hiilijalanjälkeä halutaan pienentää. Hiilijalanjäljen ja raja-arvojen valvonta tulisi tapahtumaan lupaehdon kautta. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että ilmastoselvitys on tehtävä, jotta tulevaisuuden rakennusluvan voi saada. Vanhojen rakennuksien osalta hiilijalanjälki lasketaan vain siltä osalta, mitä ollaan korjaamassa, eli koko olemassa olevan rakennuksen hiilijalanjälkeä ei ole tarkoitus laskea. Kirsi kuitenkin huomauttaa, että raja-arvoasetuksen valmistelu on vielä alkuvaiheessa ja ennen raja-arvojen pohtimista on päätettävä tarkat speksit siitä, kuinka hiilijalanjälki lasketaan.

Rakennuksen elinkaari lain silmissä

Laki ei määrittele rakennukselle elinkaaren pituutta. Kirsin mukaan elinkaari riippuu siitä, mikä rakennus on kyseessä ja mihin sitä käytetään. ”Esimerkiksi Eteläesplanadille tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle todennäköisesti rakennettaisiin sellainen rakennus, joka kestäisi sillä paikalla 100-200 vuotta. Sen sijaan maaseudulla maataloustyökoneen suojakatokselle järkevä elinkaari voisi olla 40 vuotta,” Kirsi avaa. Kirsin mukaan tavoitteena tulisi olla se, että olemassa olevat rakennukset nähtäisiin materiaalipankkeina, ja uutta rakennettaessa mietittäisiin jo valmiiksi rakennuksen muuntojoustoa. ”Eli jos talo on pystyssä 100 vuotta, niin todennäköisesti sitä käytetään eri aikoina eri käyttötarkoituksiin. Se olisi hyvä huomioida jo suunnittelussa ja rakennustuotteiden valinnassa, että kuinka osat olisivat näppärästi vaihdettavissa”, Kirsi selventää.

Kirsi toteaa, että ajatusmaailman tulisi muuttua siitä, mitä se on ollut 60-70 -luvulla, jolloin ajateltiin, että jokainen sukupolvi haluaa asua uusissa moderneissa hienoissa taloissa ja neljänkymmenen vuoden kuluttua ne puretaan pois ja rakennetaan taas uutta. ”Meidän maapallomme ei tätä kestä. Eli tulevaisuuden rakennusten täytyy kestää, ei isältä pojalle, vaan äidiltä tyttärelle, koska naisten odotettavissa oleva eliniän odote on niin paljon pidempi”, Kirsi naurahtaa.

Materiaaliselosteen laatimisvelvoite

Rakennusmateriaaleihin liittyen on Rakentamislakiin Kirsin mukaan tulossa ns. materiaaliselosteen laatimisvelvoite. Se tarkoittaa, että on tarpeellista pistää ylös, mitä materiaaleja rakennuksessa on käytetty. Silloin tiedetään, että paljonko on käytetty uudelleen olemassa olevia tuotteita, kuinka paljon on käytetty sellaisia tuotteita, jotka on valmistettu uusiomateriaalista ja kuinka paljon on täysin uutta. ”Tällä on iso merkitys sen takia, että puolet kaikista maailman materiaaleista ja kaikista kaivannaisista käytetään rakentamiseen”, Kirsi toteaa.

Miten rakentamislaki edistää rakentamisen digitalisaatiota?

Jotkin kunnat haluavat tietomallilla rakennuslupakuvat tälläkin hetkellä. ”Meillähän laki sanoo, että ne pitäisi paperilla viedä. Ajatuksena on, että tulevaisuuden rakentamislain aikana rakentamisluvat haetaan tietomallilla tai muutoin koneluettavassa muodossa”, Kirsi sanoo. Hänen mukaan ei ole kuitenkaan tarkoitus, että kukaan kynään ja paperiin tottunut suunnittelija joutuisi vuotta ennen eläkepäiviä opetelemaan uutta. ”Arkkitehtiosastolta ei kuitenkaan enää vähään aikaan ole kynällä piirtäviä arkkitehtejä valmistunut, vaan tietomallilla he kaiken suunnittelevat. Aika siis tulee tämän asian hoitamaan”, Kirsi toteaa.

Kirsi kertoo, että ideana on laittaa tietomalli rakennusvalvontaan ja jossakin vaiheessa meillä pitäisi olla lainsäädäntö lakieditorissa ja digitaaliset kaavat niin, että tekoälykin niitä ymmärtäisi. ”Eli silloin kun lainsäädäntö ja kaavoitus ovat tekoälyn ymmärtämää, niin tekoäly pystyisi jo esitarkastamaan niitä juttuja, jolloin ihmisten työpanosta voitaisiin käyttää luovempaan työhön”, Kirsi pohtii ja toteaa perään, ettei tämä kuitenkaan tapahdu ihan heti. Tarkoitus on siis tehdä ensin suunnitelmamalli ja sitten kun rakennus rakennetaan, niin tehdään digitaalinen kaksonen, eli niin sanottu toteumamalli. Tämä toteumamalli luovutetaan rakennusvalvonnalle niin, että se saadaan ottaa rakennuskäyttöön. Nämä kummatkin mallit on tarkoitus tallentaa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.

Lisäksi Kirsin mukaan on tulossa digitaalinen vaatimus käyttö- ja huolto-ohjeesta. ”Sehän on tällä hetkellä sellainen paperikansio, jota päivitetään, jos muistetaan. Se on ihan lainsäädännössä olemassa olevaa velvoitetta tälläkin hetkellä ja se on nyt siis tulossa digitaaliseksi”, Kirsi kertoo.

Artikkeli perustuu Kiwan Rakentamisen punainen -lanka -podcastin 1.9.2022 julkaistuun jaksoon. Jakson voi kuunnella Spotifyssa, Apple Podcastissa, Google Podcastissa tai osoitteessa www.kiwa.com/podcast.