Laajarunkorakennuksen omistaja kantaa vastuunsa

Rakennuksiin voi niiden eliniän aikana vuosien saatossa ilmaantua lukuisia erilaisia vaurioita käytöstä, muuttuneista kuormituksista, ympäristörasituksesta tai suunnitteluvirheistä johtuen. Laajarunkorakennuksen rakenteiden tarkastus, ylläpito sekä niitten huoltaminen ovat toisiaan kantavia tekijöitä, kun halutaan pitää rakennus käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään. Kiinteistön omistaja on vastuussa kiinteistön kunnosta ja turvallisuudesta sekä tarkastuksessa havaittujen vaurioiden ja puutteiden korjaamisesta.

Vastuullinen omistaja tarkastuttaa myös lainpiiriin kuulumattomat rakennukset

Suurten rakennusten kantavien rakenteiden kunto jää usein kartoittamatta, vaikka rakennukset ovat käytössä jopa vuosikymmeniä. Valitettavasti Suomessakin on viime vuosikymmenten aikana tullut ilmi laajarunkoisten rakennusten rakenteellisia ongelmia, jotka ovat pahimmassa tapauksessa johtaneet sortumisiin.

Sortumien seurauksena eduskunnassa hyväksyttiin laki laajarunkoisten rakennusten turvallisuuden arvioinnista. Laki astui voimaan 1.4.2015 ja velvoitti kaikki lain piirissä olevat hallit tarkastettavaksi asiantuntijan toimesta viimeistään neljän vuoden kuluttua lain voimaan tulosta eli 1.4.2019 mennessä. Lain piiriin kuuluvaksi laajarunkoisen rakennukseksi katsotaan rakennukset, joissa on laajarunkoinen osa, jonka kerrosala jossain kerroksessa on vähintään 1000 neliömetriä. Lisäksi kattokannattajat ovat joko tehdasvalmisteiset ja niiden jänneväli on vähintään 18 metriä tai paikalla valmistetut ja niiden jänneväli on vähintään 15 metriä.

Rakenteet kannattaa kuitenkin tarkastaa, vaikka laki ei sitä velvoittaisikaan. Usein vauriotapauksissa on ollut monia samaan aikaan vaikuttaneita syitä, joiden yhteisvaikutuksesta on tapahtunut onnettomuus. Siksi yhdenkin riskitekijän havaitseminen ajoissa voi estää vakavia onnettomuuksia. ”Kaikissa isommissa rakennuksissa on syytä tarkastella rakenteita, vaikka ne ei lain piiriin kuuluisikaan. Se on kiinteistön hoitoa sekä rakennuksen turvallisuudesta huolehtimista, että rakenteista pidetään huolta. Vaikka laki ei velvoita, niin omistajan vastuu kuitenkin säilyy”, sanoo Kiwan tiimiesimies Juha Salminen.

Tarkastusten laiminlyönti on riski myös taloudellisesti

Rakennuksen omistajan ja käyttäjän kannalta oikein ajoitetut ja riittävän laajat kuntotutkimukset ovat myös taloudellisessa mielessä välttämättömiä. Teräsrakenteiden tarkastustoiminta mahdollistaa rakennuksien suunnitelmallisen ylläpidon, jonka avulla voidaan säilyttää kiinteistön arvo, ehkäistä vaurioitumisesta johtuvia taloudellisia vahinkoja sekä pitää rakennus käyttökelpoisena mahdollisimman pitkään.

Teollisuuslaitoksissa koneilla ja laitteilla on yleensä tarkat huolto-ohjelmat, mutta rakennusten kunnon seuranta jää usein vähemmälle huomiolle. Kuitenkin rakenteissa mahdollisesti ilmenevien ongelmien takia voi tuotantoon tulla yllättäviä haitallisia seisahduksia, jotka voitaisiin välttää ennakoimalla rakenteiden kunnossapitoa säännöllisen asiantuntijan suorittaman tarkastustoiminnan avulla. Ennalta tiedossa olevat korjaus- ja huoltotoimenpiteet voidaan ajoittaa tuotannon huoltoseisakkien yhteyteen, jolloin vältytään ylimääräisiltä katkoksilta tuotannossa.

Tarkastusväli ja yleisimmät havaitut puutteet

Laajarunkorakennuksen tarkastusväli määritellään laajarunkotarkastusraportissa, joka yleensä asetetaan joko 5 tai 10 vuoden päähän. Tarkastusväli määritellään sen perusteella, kuinka paljon vaurioita on havaittu. Jatkotarkastuksessa keskitytään enemmän ensimmäisen tarkastuksen mahdollisiin havaintoihin ja puutteisiin, vaurioiden etenemiseen sekä siihen, onko suositeltuja korjaavia toimenpiteitä suoritettu.

Yleisimmät tarkastuksissa havaitut puutteet ja vauriot liittyvät rakenteiden mitoituksiin, liimapuu- ja betonipalkkeihin sekä teräsristikkoihin. Vanhemmissa rakennuksissa yleisin puute on ollut suunnitteluajankohdan lumikuorman käyttö rakenteiden mitoituksessa, joka ei vastaa nykymääräysten mukaisia lumikuormia. Näissä vanhemmissa kohteissa on esimerkiksi rajoitettu lumen määrää 40 senttimetriin ja jos määrä ylittyy, niin lunta on poistettava katoilta.

Liimapuu- ja betonipalkeissa havaitut puutteet voivat olla mm. kriittisissä kohdissa olevat halkeamat, jotka voivat vaarantaa rakennuksen lujuutta. Teräsristikoissa havaitut puutteet voivat olla mm. löysyys pulttiliitoksissa.