Blogi: Kuiva sisäilma suomalaisten vitsauksena

Minulla oli mahdollisuus viettää talvilomaviikko Kanarialla. Lomalla tietysti hermo lepää ja ihminen voi hyvin. Huomasin hyvinvoinnissani kuitenkin myös sellaisia muutoksia, jotka eivät ole selitettävissä pelkästään loman aiheuttamalla henkisellä vaikutuksella. Iho ja limakalvot nimittäin voivat paljon paremmin. En herännyt silmät kuivana ja kurkku karheana. Nenäkään ei ollut tukossa eikä iho kutissut kuivuuttaan niin kuin normaalisti talvisessa Koti-Suomessa. Kotiin tultuani aloin aktiivisesti käyttää ilmankostutinta ja vaikutus oli sama. Jos kostuttimen jättää laiskuuksissaan täyttämättä yhdeksi yöksi, herää aamulla taas samojen oireiden kanssa. Miten paljon suomalaisten sisäilmaoireilusta on kuivan sisäilman aiheuttamaa?

Suomen kylmä talvi on ihmiselle rankka

Suomen, Hollannin ja Espanjan kouluja vertailevassa laajassa hankkeessa (THL:n HITEA-hanke) todettiin, että kaikissa maissa esiintyi kosteusvaurioita, mutta vauriot ilmenivät eri tavoilla eri maissa. Suomessa havaittiin huomattavasti vähemmän mikrobialtistumista ja toksisuutta, mutta selittämättömästä syystä vain Suomen kosteusvaurioituneissa kouluissa raportoitiin enemmän oireita kuin vertailukouluissa.

Suomen talvi on rankka paitsi ei-talvi-ihmisten mielelle, myös iholle, limakalvoille ja lihaksille. Kova pakkanen rasittaa hengitysteitä, kuivattaa ihoa, saa lihakset jännittymään ja ihmiset jähmettymään sisätiloihin. Kaiken lisäksi ulkona ei kasva mitään. Talvinen pakkasilma on elotonta, lähes steriiliä. Ihomme ja limakalvomme jäävät paitsi myös hyvää tekeviltä mikrobeilta, mikä saattaa altistaa helpommin immuunijärjestelmän ylireagoimaan ja kehittämään esimerkiksi allergioita.

Vesihöyryn määrä ratkaisee

Suhteellinen kosteus (RH) ilmaisee, kuinka paljon ilmassa on vesihöyryä siihen nähden, mitä kyseisessä lämpötilassa voi olla enimmillään vesihöyrynä. Mitä pienempi RH on, sitä paremmin ilma kuivaa pintoja ja materiaaleja. Kuivatukseen kannattaa aina käyttää lämmintä ilmaa: lämmitys laskee ilman suhteellista kosteutta ja mitä lämpimämpää ilma on, sitä enemmän se pystyy sitomaan itseensä kosteutta. Ihminen aistii pääasiassa vain suhteellisen kosteuden.

Talvella ulkoilmassa suhteellinen kosteus on suuri, vaikka vesihöyryä ei ilmassa olekaan paljon. Vaikka pakkasilman suhteellinen kosteus olisikin lähellä 100 %, niin se sisältää hyvin vähän vettä verrattuna lämpimään kesäilmaan. Koska kylmä ulkoilma ei pysty sitomaan vettä niin hyvin kuin lämmin ilma, vesi tulee talvisin alas lumena tai räntänä. Kun ilmaa tulee sisälle, sen lämpötila muuttuu. Lämpimämpään ilmaan mahtuu enemmän kosteutta, joten suhteellinen kosteus pienenee. Kun sisälle tuleva kylmä ilma lämmitetään, se kuivuu.

Ilmanvaihto ja lämmitysmuoto vaikuttavat sisäilman kosteuteen

Kuiva sisäilma korostuu etenkin rakennuksissa, joissa ilmanvaihto on koneellinen. Koneellinen ilmanvaihto on usein painovoimaista ilmanvaihtoa tehokkaampi, jolloin se vähentää sisälähteiden, kuten suihkun käytön vaikutusta sisäilman kosteuteen. Tiloissa, joissa ilmanvaihto on tehokasta, ilman kuivuminen tuntuu enemmän. Rakennuksen lämmitysmuodolla on myös jonkin verran vaikutusta sisäilman kosteuteen. Puulämmitys voi lisätä sisäilman kosteutta, koska puun sisältämä kosteus pääsee haihtumaan sisäilmaan.

Kuiva sisäilma voi ärsyttää silmiä ja hengityselimiä sekä lisätä pölyisyyttä. Kuivuminen edesauttaa hiukkasten irtoamista iholta, tekstiileistä ja paperista. Oleilu jatkuvasti liian kuivassa sisätilassa heikentää liman ja epäpuhtauksien poistumista hengitysteistä sekä altistaa tulehduksille. Myös ihon kuivuminen ja kutina voivat olla oireita liiasta kuivuudesta.

Nopea keino parantaa sisäilman kosteutta talviaikaan on laskea huonelämpötilaa muutamalla asteella. Kuivaa ilmaa voi kostuttaa myös ilmankostuttimella. Kostutin on pidettävä puhtaana eikä siinä saa seisottaa vettä. Kuumahöyrystävä ilmankostutin on hygieenisin. Kesällä hyvänä pidetty sisäilman suhteellinen kosteus on 50-70 %. Talviaikaan optimaalinen ilman suhteellinen kosteusprosentti on noin 35-45 %, eli huomattavasti alhaisempi. Sisäilman suhteellista kosteutta kannattaa seurata kosteusmittarin avulla.

Tekstin on kirjoittanut Kiwa Inspectan rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntija Raisa Iivari.